Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kolumni: Huijareiden kuukausi

Pekka Kimpanpää

Valheella on lyhyet jäljet, sanotaan. Tarkoittaa sitä, ettei valehtelu kannata, koska siitä jää kiinni. Jalkapallossa ei jää. Lajin historian tunnetuin maali tehtiin kädellä. Syyllinen tunnusti vasta vuosien kuluttua. Tunnusti, muttei pahoitellut.

– Jos haluaa selittää Maradona-myyttiä, riittää kun katsoo Englanti-ottelua. Vähän huijausta mutta myös paljon neroutta, toimittaja Daniel Arcucci kiteyttää Asif Kapadian Maradona-dokumentissa.

Neroutta oli se toinen maali Englannin verkkoon vuoden 1986 MM-kisoissa. Sillä hetkellä maailma armahti kelmin.

Tässä hiljattain eräs toinen numero 10 mätkähti nurmelle. Niin avitettiin Englanti kerrankin finaaliin. Jotkut pitivät pilkkua oikeutettuna. Höpsis. Ei se ollut yllätys, kuka Englannin pelaajista taas kompastui ruohonkorteen rangaistusalueella. Eikä tunnustanut.

Mutta miksi olisi? Mitä sillä voittaa?

Turkin Alpay Özalan sai reilun pelin palkinnon vuoden 1996 EM-kisoissa. Puolustaja jätti rikkomatta läpiajoon karannutta vastustajaa, vaikka yksi nykäisy paidasta olisi riittänyt. Turkki lähti niistä kisoista ajoissa kotiin. Velmu-Sterling meni loppuotteluun.

Siksi petkuttaminen kannattaa jalkapallossa. Jekuttaminen ei ole italialaisten yksinoikeus, vaikka Ciro Immobile on näiden kisojen häpeilemättömin koijari. Hänkin pelaa finaalissa.

– Maalista tullut ilo ja innostus ovat kuitenkin tällaisissa ottelussa niin isoja, ettei sen jälkeen enää tunne kipua, Leonardo Bonucci selitti Immobilen ihmeparantumista Belgia-ottelussa.

Huijareiden kuukausi päättyy sunnuntaina. Mutta vielä kerran voimme levittää kätemme ja kohottaa katseemme: Etsä muka nähny?

Internetin sananikkareita ja 25 vuotta vanhaa kisabiisiä lainatakseni: It's coming Rome tai It's diving home.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien uutistuottaja

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka