Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Metsien hiilensidonta kiivaimmillaan

Juuri nyt metsät imuroivat hiilidioksidia pois ilmakehästä täydellä teholla. Metsäpuiden kasvukausi kestää noin 70 päivää toukokuun lopusta elokuun alkuun. Tuolloin kasvaa noin 108 miljoonaa kuutiometriä uutta runkopuuta. Kasvuvauhti on keskimäärin 1,5 miljoonaa kuutiometriä päivässä eli hiilidioksidia poistuu ilmakehästä noin 1,4 miljoonaa tonnia päivässä.

Hiilensidonnan lisäksi metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta puupohjaisiin tuotteisiin ja energiantuotantoon. Niillä korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja estetään lisähiilen kertymistä ilmakehään.

Hyvän metsänhoidon perusoppeja ovat metsän ripeä uudistaminen hakkuun jälkeen, taimikoiden hoito ja kasvatusmetsien harvennushakkuut, jotka vahvistavat hiilensidontaa ja tähtäävät tukkipuumetsien kehittymiseen. Järeä puuraaka-aine tarjoaa eniten vaihtoehtoja puupohjaisille tuotteille.

Ilmastohyötyjä vahvistetaan käyttämällä parhaista puualkuperistä jalostettua siemen- ja taimiainesta, joka lisää kasvua jopa 30 prosentilla. Maaperän ravinnepuutteiden korjaaminen lannoituksella on nopeavaikutteinen keino lisätä hiilensidontaa.

Suometsissä pohjaveden pinnan sopiva taso on ratkaisevaa, jotta minimoidaan maaperän päästöt ja turvataan puuston kasvu. Metsän kasvatus peitteisenä ja ravinnetilan parantaminen tuhkalannoituksella voivat olla erinomaisia vaihtoehtoja turvemailla.

Metsäpinta-alaa lisätään metsittämällä puuttomia joutoalueita. Etenkin entiset turvetuotantoalueet ja viljelystä poistetut pellot ovat hyviä metsityskohteita.

Maaperän hiilivarastoa kasvatetaan osaltaan säästämällä lahopuulajistolle tärkeää lahopuuta.

Metsien elinvoimasta on pidettävä huolta, jotta metsät pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja sietävät tuhoriskejä. Maailmalla on esimerkkejä, joissa metsät muuttuvat päästölähteiksi tuhojen seurauksena.

Jouni Väkevä

elinkeinopäällikkö

Suomen metsäkeskus

Kommentoi