Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Neurokirjon oppilaiden tilanne on Kotkassa vaikea

ADHD, ADD, AS, Tourette, OCD. Kaikenmaailman kirjainyhdistelmiä! Muotia ja erikoisuuden tavoittelua, kun ei osata kasvattaa lapsia ja elää ihmisiksi!

Neuropsykiatriset “poikkeavuudet” eli neurokirjon ilmiöt eivät ole suinkaan ilmestyneet tyhjästä. Lääketiede kehittyy havaitsemaan sellaista, mikä on ollut keskuudessamme ihmiskunnan alusta asti, mutta joka on ongelma nyky-yhteiskunnassa.

Vai onko nyky-yhteiskunta ongelma? Jo alaluokilla lapsille annetaan “omia projekteja” ja vaaditaan pitkäjänteistä suunnittelua ja toimintaa. Tämän ajatellaan edistävän oppimista ja kehittävän taitoja, joita tarvitaan myöhemmin.

Ongelma on, että osalla oppilaista oman toiminnan ohjaus on vielä heikkoa. Joillain se tulee olemaan sitä koko heidän elämänsä. En kaipaa takaisin täysin opettajajohtoista, kuriin ja järjestykseen perustuvaa koulua. Vaan sitä, että lasten erilaisuus otettaisiin huomioon paremmin.

Kotkassakin neurokirjon oppilaiden tilanne on kouluissa vaikea. Tukea ja tutkimuksia saa jonottaa, eikä sopivia luokkia kaikille oppilaille löydy. Homekoulujen väistötiloissa ei ole sopivia tiloja olemassa oleville erityisluokille.

Asiaan tulee panostaa ihan uudella tavalla, koska kalliimmaksi tulee jättää se huomiotta. Neurokirjon ihmiset ovat yliedustettuina aikuistenkin mielenterveyspalveluissa; diagnoosin puutteessa moni lääkitsee itseään päihteillä.

Täytyy miettiä, onko koulutus syrjäyttävää vai kaikkia oppilaita tukevaa. Neurokirjon vahvuus on ajattelun monipuolisuus ja uusien yhteyksien löytäminen.

Peruskoulua perusteltiin aikoinaan lahjakkuusreserveillä. Kaikki haluttiin koulutukseen niin pitkälle kuin mahdollista. Nyt neurokirjon ihmisistä on syntymässä käyttämätön reservi, joka halutaan diagnosoida turvallisesti jonnekin pois.

Ilona Pajari, Kotka

kuntavaaliehdokas (vas.)

Kommentoi