Lukijalta: Tarkoittaako paikallinen sopiminen sanelua?

Ensin Elinkeinoelämän keskusliitto, sitten Metsäteollisuus ja myös Teknologiateollisuus (muun muassa Metalli) ilmoittaa siirtyvänsä paikalliseen sopimukseen työelämässä. UPM on ilmoittanut, ettei se tee enää edes yrityskohtaisia työehtosopimuksia, vaan sopii esimerkiksi toimihenkilöiden osalta vain henkilökohtaisia työsopimuksia.

Onko se sopimista vaiko sanelua? Kyllä siinä yksittäinen insinööri, teknikko taikka konttoristi on aika heikoilla, kun neuvottelee palkasta ja musta työehdoista vaikka tehtaan henkilöstöpäällikön kanssa.

Metalliteollisuudessa on ollut mahdollisuus paikalliseen sopimiseen jo 1980-luvulta saakka, mutta paikallinen sopiminen on aina tarkoittanut työntekijän kannalta heikennyksiä. Miksi ei sitten suoraan sanota, että paikallinen sopiminen tarkoittaa vain alempia palkkoja ja työehtoja sekä ammattiyhdistysliikkeen nujertamista ja isännän äänen voimistamista? Turvaako se pidemmällä aikavälillä työ- ja yhteiskuntarauhan vai lisääntyvätkö lakot ja katumellakat?

Poliittisesti paikallista sopimista kannattavat erityisesti kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit ja osin myös vihreät, mutta perussuomalaiset ovat hiljaa. Kysymys kuuluukin, kenen joukoissa he seisovat työmarkkinoilla? Palataanko Suomessakin aikaan, jossa asioista ei sovita yhteisesti?

Matti Piipari, Kotka

Kommentoi