Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pääkirjoitus: Työkyvyttömien määrä laskee – Koronan vaikutus jää vielä nähtäväksi

Heidi Ekdahl

Suomalaisten henkinen kriisinsietokyky on ollut koetuksella kuluneen vuoden aikana. Suomalaisten mielialassa ei ole todettu tapahtuneen merkittävää muutosta epidemian aikana, mutta psyykkisiä oireita on havaittu erityisesti opiskelijoilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Myös ikääntyneet ovat olleet henkisesti vaikeassa tilanteessa ankarien suositusten takia.

Mitä pidempään poikkeustilanne jatkuu, sitä suuremmaksi riskit kasvavat. Rajoitusten vaikutukset pitkällä aikavälillä selviävät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua. Opiskelijajärjestöt ovat toistuvasti nostaneet esiin huolen koululaisten, toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden jaksamisesta.

Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski viime vuonna. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi tuhatkunta henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Hyvää on se, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen kymmenen vuoden aikana. Tilastojen perusteella erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksia on pystytty ehkäisemään tuloksellisesti.

Viime vuonna noin 2300 alle 35-vuotiasta jäi sairauseläkkeelle. Valtaenemmistöllä syynä oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Naiset siirtyvät miehiä todennäköisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Mielenterveyden häiriöt ovatkin nousseet viime vuosina merkittävimmäksi syyksi jäädä sairauseläkkeelle.

Toivoa sopii, että hienoinen lasku tilastoissa kielisi siitä, että työssäkäyvän väestön arjessa jaksaminen olisi helpottunut aikana, jolloin etätyötä on saanut tehdä runsaasti. Toisaalta monien ongelmat ovat etätyöaikaan voineet jäädä huomaamatta. On riski, että korona-ajan tuomat henkiset paineet näkyvät tilastoissa viiveellä erityisesti nuoremmissa ikäluokissa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka