Kolumni: E-urheiluvalmennus lisää Kotkan ja Haminan koulutuksen vetovoimaa

Riina Lehtoranta

Kymen Sanomat kertoi tällä viikolla, että kymenlaaksolaiset urheiluakatemiat alkavat tarjota e-urheiluvalmennusta. Kaltaiselleni täti-ihmiselle uutinen oli valistavaa luettavaa.

Pahoitellen joudun tunnustamaan kuuluneeni pitkään siihen kansanjoukkoon, jonka mielikuvissa e-urheilu on kaikkea muuta kuin urheilua.

Muistan hämmennykseni, kun vuonna 2006 pääsin juttukeikalle Ekamissa järjestettyyn LAN-partyyn. Kotekon juhlasali oli viritetty täyteen tietokoneita. Pöydillä oli sipsi- ja karkkipusseja, energiajuomaa ja kokista. Salin seinustoilla oli retkipatjoja, tyynyjä ja makuupusseja.

LAN-partyn osallistujat kertoivat monista minulle täysin vieraista jutuista, muun muassa Battlefield kakkosesta. Minulle väännettiin hyvin ystävällisesti rautalankaa: "Se on joukkuepohjainen sotapeli, jonka tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen konfliktiin nykyaikana."

En muista, puhuttiinko tuolloin vielä e-urheilusta vai pelkästään pelaamisesta. Joka tapauksessa e-urheilu on kasvanut ja kehittynyt jättiharppauksin ja haluaa eroon imagosta, jonka mukaan e-urheilijat ovat pimeissä loukoissa energiajuomaa lipittäviä tyyppejä.

Toive on ymmärrettävä. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Auranen kertoi Kymen Sanomien uutisessa, että tavoitteellisesti harjoittelevat e-urheilijat treenaavat lajiaan 600–700 tuntia vuodessa. Se on kaukana pikkupuuhastelusta ja pelailusta.

Onko seuraava askel e-urheilun päätyminen olympialajiksi? Saa nähdä. Vertailukohtaa voi ottaa toisesta lajista, josta on käyty samantyyppistä "pelaamista vai urheilua" -keskustelua kuin e-urheilusta. Kansainvälinen olympiakomitea tunnusti shakin urheilulajiksi vuonna 1999, mutta kesäolympialaisissa lajia ei ole vielä nähty.

Oltiin e-urheilusta mitä mieltä hyvänsä, urheiluakatemian päänavaus on ehdottomasti omiaan lisäämään seutukunnan koulutuksen vetovoimaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka