Pääkirjoitus: USA iski, ja nyt maailma pelkää vastausta

Tuskin olivat uudenvuoden ilotulitteiden paukkeet ehtineet vaimentua, kun USA iski järeällä raketilla Irakiin. Varhain perjantaiaamuna tehdyssä ohjusiskussa Bagdadin lentokentälle kuoli kahdeksan ihmistä. Yksi menehtyneistä oli iskun pääkohde, Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Helsingin Sanomien kesällä tekemässä jutussa Suleimania luonnehdittiin Lähi-idän merkittävimmäksi henkilöksi. Iranin reaktiot kertovat siitä, että amerikkalaisohjukset todellakin tappoivat merkittävän sotilaan. Iran vannoi kostavansa iskun ankarasti. Myös naapurimaa Irak tuomitsi iskun, mutta toivoi malttia vastatoimiin. Malttiin eivät monet länsimaissa usko. USA kehotti kaikkia kansalaisiaan lähtemään Irakista. Myös kansainväliset öljy-yhtiöt alkoivat evakuoida työntekijöitään. USA:n puolustusministeriö kertoi iskun motiiviksi Iranin hyökkäyssuunnitelmien ehkäisyn. Ylen haastattelema Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta olettaa, että Iranin on poliittisesti vaikea olla turvautumatta vastatoimiin. Myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa ennakoi voimakkaita vastatoimia. Iran ei halua näyttää maailmalle, että se alistuu, kun sitä vastaan isketään. Asiantuntijat ovat kummastelleet iskun ajoitusta. Juusolan mukaan USA:lla on ollut aiemminkin mahdollisuuksia hyökätä Suleimania vastaan. Aiemmin iskua on juuri vastatoimien vuoksi pidetty liian suurena riskinä. Käskyn ohjusiskuun antoi presidentti Donald Trump. Muu maailma toivoo, että Trumpilla oli turvallisuusuhkaan liittyvä aito syy tehdä isku juuri nyt. Toisaalta maailmalla pelätään, että arvaamaton Trump teki nyt jotain sellaista, jota hänen on epäilty pahimmillaan tekevän.