Heikko jää puuttuu väkivaltaan

11.12.2009 4:00

Miia Maarasen tilakuunnelma koostuu kolmesta monologista. Päivi Taussi

KOTKA. Rouva Ström kertoo rakastumisestaan, pojastaan ja miehensä tuomista matkamuistonukeista. Samalla hän tulee kertoneeksi, kuinka hän ei osannut edes syödä niin, ettei miehellä olisi ollut moittimista. Tietysti mies kimpaantui ja löi... tai no, läimäytti, ja... mutta hyvä mies se oli, pyysi anteeksikin.

Tarina jatkuu uusilla lyönneillä, kiristyksellä ja uhkailulla. Uhri tuntee paitsi iskut myös häpeän ja oman mitättömyytensä ja arvottomuutensa.

Rouva Strömin monologi on osa Miia Maarasen kirjoittamaa ja ohjaamaa tilakuunnelmaa Heikko jää. Maarasen mielestä rouva Strömin kertomus on se, mikä on ensimmäinen mielikuva perheväkivallasta: mies lyö, ja nainen on passiivinen uhri. Hänen kuunnelmansa ei pysähdy tähän, sillä ääneen pääsevät myös perheen aikuiseksi kasvanut poika ja hänen vaimonsa.

- Minulla oli pitkä prosessi väkivallan tutkimisessa. Me elämme väkivaltaisessa maailmassa. Koko ajan lehdissä on uutisia, että joku on puukottanut jonkun, on ihmissuhdedraamoja, terrorismia, sotia, kansanmurhia... Telkkaria ei pysty katsomaan, jos haluaa eliminoida väkivallan elämästään, Miia Maaranen sanoo.

Hänen kiinnostuksensa kääntyi perheissä tapahtuviin pahoinpitelyihin. Häntä alkoi kiinnostaa myös naisten harjoittama väkivalta.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan ja valtion näyttämötaidetoimikunnan apurahojen tuella syntyi teos, joka on ensi viikolla kolme kertaa kuultavissa Kotkan kaupunginteatterin kabinetissa. Miia Maaranen kertoo, että hänellä oli tekemiseen eettiset tavoitteet: hän toivoo voivansa edes vähän vaikuttaa väkivallan vähenemiseen.

- Aluksi tein tästä näytelmää. Mutta sitten minulla meni sormi suuhun sen tuottamisessa

Kuunnelman rooleissa ovat Jaana Saarinen, Kalle Pylvänäinen ja Pia Lunkka. Äänen lisäksi tarjolla on myös visuaalisia aineksia. Seinille on ripustettu Miia Maarasen maalauksia.

- Maalaaminen oli nuoruuden toiveammatti, ennen kuin minusta tuli näyttelijä.

Lisä-ärsykkeinä peilipinnoilta ja katosta voi lukea aihepiirin ydinsanastoa, kuten häpeän, nöyryytyksen ja mitätöinnin.

Tilan visualisoinnissa Maaranen on saanut apua Paula Penttilältä. Kuunnelman äänitys on Pekka Ahokkaan työtä, samoin valaistus.

Kuunnelma kestää puoli tuntia.

Uhri on useimmiten nainen

Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria. Tapausten määrä on ollut kasvamaan päin. Esimerkiksi vuonna 1997 poliisin tietoon tuli 2 694 uhria.
Naisia uhreista oli 3 195 ja miehiä siis 914.
Tapauksissa, joissa mies oli uhri, nainen oli epäiltynä 444 kertaa. Tapaukset, joissa nainen pahoinpiteli naista, olivat harvinaisia.
Runsas puolet tapauksista oli avio- tai avopuolisoiden välistä väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhreista lähes 90 prosenttia oli naisia.