Hyvä lukija, alla näet Kymen Sanomien toimituksen tyylikirjan. Tyylikirja määrittelee lehden toimittamisen periaatteita ja tavoitteita. Tämä helpottaa sinua ymmärtämään journalismimme tekemistä ja myös keskustelemaan toimituksen kanssa lehden sisällöstä.

Pekka Lakka

Vastaava päätoimittaja



KYMEN SANOMIEN TYYLIKIRJA

 

SISÄLLYSLUETTELO:

Osa 1

  • Yleisperiaatteet jutuista

  • Näkökulmat

  • Painotukset

  • Lähteet

  • Lehtikieli

  • Nimenkirjoitusdirektiivejä

  • Toimintaohjeet

Osa 2

  • Kuvien käytöstä

  • Osastot, osastojen huoneentaulut

 

 

1. YLEISPERIAATTEET JUTUISTA

Kymen Sanomien jutut kirjoitetaan lakeja noudattaen ja journalistin ohjeita kunnioittaen.

2. NÄKÖKULMAT

Juttujen näkökulmissa ajatellaan lukijaa. Tämä koskee niin uutisia kuin muitakin juttutyyppejä. Mikä lukijaa kiinnostaa? Mikä on lukijan kannalta olennaista tietoa? Onko lukijalla riittävästi aputietoja, jotta hän ymmärtää tekstin? Mikä juttuaiheessa vaikuttaa ihmisten arkeen? Nämä ovat olennaisia kysymyksiä etenkin uutismaisissa jutuissa.

Ennen jutun kirjoittamista on hyvä pysähtyä ja miettiä, miksi tämä juttu pitää kirjoittaa: mikä on sen sanoma?

Näkökulmien jalostaminen vaatii työtä etenkin joissakin hallinnollisissa aiheissa. Näissä näkökulmaksi käy vaikuttavuusnäkökulma. Kun kunta tekee päätöksen muuttaa päivähoitoverkostoa, pitää Kymen Sanomien osata kertoa se rautalankamallisesti, miten päätös muuttaa lapsiperheiden elämää kunnassa. Kelpo malli on rakentaa juttu lapsiperheen ympärille.

Näkökulmamme juttuihin löytyvät, kun muistamme juttua luodessamme, että olemme aina yksittäisen kansalaisen asialla. Emme tee sisältöämme tyypillisimmille juttulähteillemme. He ovat pieni osa yleisöämme, mutta vain pieni. Emme ole myöskään eliitin asialla, vaan tavallisen lukijan.

3. PAINOTUKSET

Tärkein kriteeri sisällön arvottamisessa on paikallisuus. Paikallisuus tarkoittaa ensisijaisesti maantieteellistä paikallisuutta. Levikkialueen uutiset ajavat valtakunnallisten ja kansainvälisten uutisten ohi. Toiseksi se tarkoittaa paikallisesti kiinnostavia aiheita. Jos valtionhallinto tekee päätöksen, joka vaikuttaa olennaisesti tälle seudulle, juttu nousee tärkeään rooliin Kymen Sanomissa.

Sisällön painotukset tehdään ensisijaisesti kiinnostavuusperustein. Pääjutut ja pääuutiset ovat kiinnostavimpia juttujamme ja kiinnostavimpia uutisiamme. Ne ovat siis sellaisia juttuja, jotka oletettavasti kiinnostavat suurinta yleisöä.

Kolmantena tekijänä painotuksissa on yllätyksellisyys: onko tieto lukijalle täysin uusi, yllättävä, häkellyttävä ja ennenkuulumaton.

Esimerkiksi pääuutissivun pääjutun valintaperusteet ovat : 1) paikallisuus, 2) kiinnostavuus, 3) yllättävyys.

Uutisaukeaman aihevalinnan kriteerit ovat:

  • Paikallisuus. Valtakunnallinen tai kansainvälinen aihe sivuuttaa paikallisen vain poikkeustapauksissa. Näistä esimerkkinä käy vaikkapa terrori-isku, jonka uhrimäärä on suuri.

  • Uutismaisuus. Lehden lukijalle on hyvä tulla uutisaukeamasta oho-efekti: "tästä en ole kuullutkaan". Mietityt näkökulmat.

  • Kiinnostavuus. Aiheen on hyvä herättää keskustelua. Jos jutun uutismaisuus ei ole kovaa luokkaa, on puheenaiheen synnyttäminen hyvä perustelu taittaa juttu uutisaukeamalle.

  • Suunniteltu kokonaisuus. Julkipanon suunnittelu alkaa välittömästä aiheen valinnan yhteydessä. Pakettiin pitää saada tartuntakohtia, joista lukija pääsee sisään juttuun.

  • Näyttävyys. Hyvät kuvat, komea taitto.

 

Päätökset näistä valinnoista tekevät päälliköt ja esimiehet.

 

4. LÄHTEET

Kymen Sanomien toimituksessa käytetään lähteitä kriittisesti. Lähteiden tiedot tarkastetaan, ja lähteet kerrotaan jutussa selkeästi.

Ns. hiljaisten lähteiden (asiakirjat, teokset, internet jne.) ja perinteisten (virkamiehet, poliitikot ja muut vastaavat) lähteiden lisäksi Kymen Sanomien jutuissa pyritään käyttämään lähteinä mahdollisimman paljon myös tavallisia ihmisiä. Tämä koskee lähinnä sivujen pääjuttuja ja joitakin juttutyyppejä (hallinnolliset jutut).

Palvelujen tuottajilla ja niiden käyttäjillä voi olla erilainen mielipide palveluista. Siksi on hyvä saada molempien näkökulma palveluja käsittelevään juttuun. On käytettävä mahdollisimman monipuolisia lähteitä varsinkin kiistanalaisissa ja tunteita herättävissä aiheissa.

5. LEHTIKIELI

Kymen Sanomien lehtikielen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat oikeakielisyys, selkeys ja sujuvuus. Lehtitekstin pitää olla helppolukuista ja selkeästi etenevää. Lukijan on yhdellä lukukerralla oivallettava viestin sisältö.

Uutistekstissä kunnioitetaan erityisen napakkaa ilmaisua. Seuraavassa vaateita Kymen Sanomien uutiskielelle:

1. Uutisjutut alkavat pelkän päälauseen sisältävällä napakalla virkkeellä.

2. Jutun kärkeen sijoitetaan olennaisimmat asiat. Kärki on terävä. Kiinnostavimmat asiat kerrotaan selkeästi ja napakasti.

3. Aktiivilauseet voittavat passiivilauseet.

4. Täsmälliset ajan, paikan ja määrän ilmaukset ovat kunniassa. Ne tuovat uutiseen uskottavuutta.

5. Sitaattialoitus on uutisjutussa harvoin onnistunut tai perusteltu ratkaisu.

6. Löysä kieli veltostuttaa uutisen: asioiden toistamista, lavertelua, turhia sitaatteja, substantiivitautia ja attribuuttiähkyä on syytä välttää

Käytä mieluummin kuvaavia verbejä kuin substantiiveja.

Muut tekstit kunnioittavat pitkälti samoja periaatteita kuin uutistekstikin. Uutiskielessä korostuvat yllä mainitut asiat ja alla luetellut pätevät kaikkeen Kymen Sanomien lehtikieleen:

Kymen Sanomien uutiskieli koostuu lyhyehköistä virkkeistä. Usean sivulauseen virkkeitä vältetään. Lauseenvastikkeita käytetään säästeliäästi.

Juttujen aloitusvirkkeet ovat korostetun teräviä. Aloitusvirkkeet välttävät määrepaljoutta.

Murretta ja puhekieltä käytetään kaikissa jutuissa pieteetillä. Niitä voi käyttää harkiten vain sitaateissa. Kolumneissa ja featurekirjoittamisessa tämä tyylilaji on myös taitavasti käytettynä mahdollinen.

Haastateltavien sitaatit kirjoitetaan oikeakielisesti. Jokainen lehtitekstin virke on toimitettu. Byrokratia- tai mainoskieltä ei kopioida sellaisenaan juttuun.

Ihmiset eivät esiinny Kymen Sanomien jutuissa pelkillä etunimillään. Tekstiin kirjoitetaan henkilön etu- ja sukunimet.

Kursiivia vältetään leipätekstissä eikä sitä käytetä kuin erikoistapauksissa selventämään tekstiä.

Lukusanat kirjoitetaan pääsääntöisesti kirjaimin nollasta kymmeneen. Suuremmista numeroista kirjoitetaan kirjaimin sata, tuhat, miljoona, miljardi….

Kymen Sanomat on maakuntalehti, joka ilmestyy useassa kunnassa. Siksi kaikissa jutuissa mainitaan jutun paikkakunta (esim. Kotkan Tavastila, ei pelkkä Tavastila). Paikkakunnan maininta ei riitä pelkässä signeerauksessa.

Paikkakuntamerkintä tulee jutuissa ingressin alkuun, ingressittömissä jutuissa leipätekstin alkuun. Paikkakunta kertoo jutun sisällöstä, ei kirjoittajan sijainnista. Jos juttu ei käsittele selkeästi yksittäistä paikkakuntaa, käytetään jutun aiheeseen liittyvää asiasanaa.

6. NIMIENKIRJOITUSDIREKTIIVEJÄ

Ihmisten nimet lihavoidaan aina, kun ne mainitaan jutuissa ensimmäisen kerran. Myös kulttuurikritiikeissä ja uutisen takaa -jutuissa nimet lihavoidaan normaalisti. Vain mielipidekirjoituksissa (pääkirjoitukset, kolumnit, kommentit) sekä online-uutisissa nimiä ei lihavoida. Lihavointeja ei tehdä myöskään luetteloissa (urheilun tulosluettelot, oppilaitoksissa valmistuneet, ylennykset jne.)

Ihmisen ikä kirjoitetaan nimen perään pilkkujen väliin numeroin: Heikki Taavitsainen, 45, haluaa ostaa kesämökkitontin. Ihmisen puoluekanta kirjoitetaan sulkuihin nimen perään. Heikki Taavitsainen (kesk.) vastustaa kuntaliitosta.

Kymen Sanomat kirjoittaa nimiä mahdollisimman paljon kielen yleisiä sääntöjä kunnioittaen.

Versaalia käytetään vain lyhenteissä. Esimerkiksi projektien ja yritysten nimiä ei kirjoiteta kokonaan versaalilla.

Paikannimissä ja rakennusten nimissä noudatetaan paikallisesti yhteneviä käytäntöjä.

7. TOIMINTAOHJEET

Yleistä

Nämä ohjeet on tarkoitettu selvittämään Kymen Sanomien toimintatapoja sekä vastuu- ja valtasuhteita toimituksellisissa kysymyksissä ja päätöksenteossa.

  • Kymen Sanomissa noudatetaan sananvapauslakia ja muita lakeja, journalistin ohjeita, hyviä tapoja sekä omaa tyylikirjaa ja toimintaohjeita.
    • Lopullinen vastuu päätöksistä kuuluu vastaavalle päätoimittajalle
    • Tämä ohje koskee Kymen Sanomien kaikkea sisältöä, aineiston tuottamista, sen vastaanottamista ja käsittelyä. Ohje koskee niin tekstiä, kuvaa, grafiikkaa kuin muutakin aineistoa. Toimituksellisen aineiston lisäksi ohje tarkoittaa myös lehteen tulevaa muuta materiaalia kuten ilmoituksia.
    • Viittauksella toimituksen johto tarkoitetaan tässä yhteydessä vastaavaa päätoimittajaa, toimituksen päällikköä, tuottajia tai heidän sijaisiaan. Iltaisin ja viikonloppuisin lehteen tulevasta aineistosta päättää vuorossa oleva tuottaja.

     

    Tietolähteet:

    • Kymen Sanomat suhtautuu kriittisesti kaikkiin tietolähteisiin. Epävarma tieto pyritään varmentamaan muista, toisistaan riippumattomista lähteistä. Toisen käden tietolähteiden tueksi on aina pyrittävä hankkimaan vahvistus ensi käden tietolähteiltä. Myös uutistoimistojen aineistoon tulee suhtautua huolellisesti ja terveen epäilevästi. Mikäli uutistoimiston välittämä tieto tuntuu epäilyttävältä, on tiedon paikkansapitävyys pyrittävä varmentamaan. Yksi lähde on riittämätön, kun tehdään uutista merkittävästä asiasta.

    • Huolellisuus ja tiedon tarkistamisen tarve koskee myös muista tiedotusvälineistä saatua aineistoa. Erityistä tarkkuutta vaaditaan nimensuojakysymyksissä, ristiriitatilanteissa sekä silloin, kun tunnistettava henkilö tai yhteisö joutuu voimakkaan arvostelun kohteeksi tai muuten epäedulliseen valoon.

    • Lähde on mainittava reilusti, kun käytetään muualla julkaistua tietoa. Verkkouutisessa laitetaan linkki lainattuun uutiseen. Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde pitää kertoa heti jutun alussa. Verkkouutisessa lähde pitää kertoa jo otsikossa.

    Mikäli juttu perustuu kokonaan omaan tiedonhankintaan, juttuun ei tarvitse kirjoittaa "asiasta kertoi ensimmäisenä Yle"

    Tätä käytetään harkinnanmukaisesti vain merkittävissä uutisissa, joissa kunnia ensiuutisoinnista on oman tiedonhankinnankin jälkeen syytä antaa.

    Lähdemaininta koskee myös yhteisöpalveluja, jos uutisen tiedot on haettu niistä (kuten Wikipedia, Suomi24 ym.). Näitä käytettäessä korostuu tiedon varmistaminen muista lähteistä.

    • Sosiaalisessa mediassa julkaistua lähdemateriaalia tarkastellaan samoin perustein kuin muutakin tietoa. Sosiaalisessa mediassa on helppo perustaa väärennettyjä profiileja, ja profiileja voidaan myös varastaa. Julkisuuden henkilöiden kommenttien aitous on aina varmistettava ennen niiden julkaisua jutuissa, ellei kyseessä ole vakituisessa seurannassa oleva, jo aiemmin varmistettu lähde. Tarkista erityisen huolellisesti kommentit, jotka poikkeavat totutusta tyylistä tai ovat muuten epäilyttäviä. Twitter, Facebook ja blogit merkitään lähteinä esim. seuraavasti "kertoi XX blogissaan/ Twitterissä / Facebookissa". Muista kuin henkilöstä itsestään kerrotut asiat ja väitteet on tarkistettava muista lähteistä ennen julkaisua.
    • Tiedon epävarmuus tai kiistanalaisuus todetaan jutussa.

    • Jos eri lähteistä saatu informaatio on ristiriitaista tai toisistaan poikkeavaa, sekin todetaan jutussa. Jos kiistanalaisen asian toista osapuolta ei tavoiteta kommenttia varten, jutussa kerrotaan, että häntä ei ole tavoitettu. Jos tiedossa on syy, miksi henkilöä ei tavoitettu, myös syy on yleensä syytä kertoa.
    • Tietolähde dokumentoidaan jutussa avoimesti ja tarkasti, jotta lukija voi arvioida lähteen luotettavuutta, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin.

    • Nimettömiä tietolähteitä tulee käyttää pidättyvästi. Nimettömien lähteiden antamat tiedot tulee yleensä varmistaa avoimista lähteistä, jotka voivat vahvistaa tiedon. Erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa, jos nimettömyyden suojassa annetaan tietoja, jotka voivat olla vahingollisia tunnistettavalle henkilölle tai yhteisölle.
    • Nimettömien lähteiden käytöstä tekee päätöksen esimies kuultuaan selvityksen lähteen luonteesta, tiedon merkityksellisyydestä ja lähteen luotettavuudesta. Vastaavalle päätoimittajalle ja toimituksen päällikölle tulee antaa tieto siitä, että ollaan valmistelemassa juttua, joka perustuu nimettömän lähteen käyttöön. Toimituksen johto voi kieltää tiedon kertomisen nimeämättömänä.
    • Vastaavalla päätoimittajalle ja toimituksen päälliköllä on aina oikeus saada tietää toimittajan käyttämät lähteet, myös nimettömät.
    • Kymen Sanomat kunnioittaa lähdesuojaa. Toimitus itse tekee päätöksen lähdesuojan antamisesta. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on syytä avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

    Toimintatavat:

    • Kymen Sanomien toimittaja ja kuvaaja esittelevät haastattelutilanteessa itsensä ja välineensä sekä sen, missä tarkoituksessa haastateltavan lausuntoja tullaan käyttämään. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai tausta-aineistoksi. On aina mainittava, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.

    • Alaikäisen henkilön nimen tai muiden tunnistetietojen julkaisemisesta on pidättäydyttävä, kun käsitellään arkaluontoista aihetta (päihteiden käyttö, seksi, peliriippuvuus yms.) ja kun alaikäinen haastateltava puhuu aiheesta henkilökohtaisella tasolla. Jutussa ei voi myöskään julkaista kuvaa, mikä identifioi alaikäisen henkilön. Rikosepäilyissä alaikäisen henkilön kohdalla nimen julkaisemisessa on poikkeuksellisen korkea kynnys.

    • Ainoastaan poikkeustilanteissa toimittaja ja kuvaaja voivat tietojen hankinnan vuoksi salata ammattinsa ja henkilöllisyytensä. Menettelystä on aina sovittava toimituksen johdon kanssa.

    • Kymen Sanomien toimittaja ja kuvaaja eivät käsittele niitä aiheita, joissa hänellä on vahva taloudellinen tai muu etu. Jääviyskysymys on selvitettävä toimituksen johdon kanssa myös niissä aiheissa, jotka koskevat omaa perheenjäsentä, lähisukulaista tai muuten läheistä henkilöä.

     

      • Suoria haastattelulausumia eli siteerauksia kirjattaessa tulee olla täsmällinen. Vain välttämätön kielellinen editointi on sallittua viestin sisältöä muuttamatta. Muussa tapauksessa on syytä käyttää epäsuoraa lainausta.

      • Haastateltavalla on oikeus tarkistaa lausumansa, mikäli se ei aiheuta kohtuutonta haittaa journalistiselle työprosessille. Tarkistusoikeus koskee vain haastateltavan omia lausuntoja ja niihin liittyviä asiatietoja. Haastateltava voi korjata vain omiin lausumiinsa sisältyviä asiatietoja sekä oikaista väärinkäsitykset. Muita osia jutusta ei tarvitse näyttää haastateltavalle. Laajempia muutoksia ei pidä hyväksyä, jos niistä ei ole erikseen sovittu. Tarkistusoikeutta ei ole syytä antaa jokaisessa jutussa. Tavallisella kansalaisella on oltava suurempi mahdollisuus lausumiensa tarkistamiseen kuin median kanssa paljon toimivalla henkilöllä.

      • Päätösvalta uutisoinnin sisällöstä on aina toimituksella, viime kädessä vastaavalla päätoimittajalla.

      • Kymen Sanomat uutisoi asiat mahdollisimman kattavasti, monipuolisesti ja nopeasti. Kymen Sanomat on Etelä-Kymenlaakson johtava uutisväline. Omassa uutistyössä korostuvat nopeus, luotettavuus ja tietojen oikeellisuus. Laatuvaatimukset koskevat niin uutishankintaa kuin omien uutisten painotusta lehden taittovaiheessa.

      Virheiden oikaisu:

      • Olennainen virhe on korjattava heti verkossa ja lisäksi siinä julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut. Mikäli virhe havaitaan itse, se korjataan ilman erillistä päätöstä. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

       

      • Oikaisun julkaisemista päättää vuorossa oleva tuottaja. Epäselvissä ja kiistanalaisissa tapauksissa päätöksen tekee toimituksen päällikkö tai vastaava päätoimittaja. Oikaisu kirjoitetaan niin, että se voidaan julkaista kaikissa julkaisukanavissa (printti, verkko…). Myös oikaisuvaatimuksissa on tarkistettava asiatietojen oikeellisuus muista lähteistä.

       

      • Vastineiden osalta noudatetaan sananvapauslakia. Kymen Sanomat kuitenkin sallii ja pyrkii lisäämään moniarvoista mielipidekeskustelua yleisön palstoilla.

       

      Nimen julkaisu ja tunnistetietojen julkaiseminen

      • Henkilön nimen, kuvan tai muiden tunnistettavien tietojen julkaisemisessa on aina noudatettava harkintaa, jos nimen, kuvan tai tunnistettavien tietojen julkaiseminen saattaa henkilön epäedulliseen asemaan. Rikosuutisten yhteydessä on nimen tai tunnistetietojen julkaisemisesta neuvoteltava esimiehen, toimituksen päällikön ja tarvittaessa vastaavan päätoimittajan kanssa. Samaa tarkkuutta on noudatettava myös tunnistettavien yhteisöjen suhteen. Vastuu siitä, että tieto tällaisesta juttuprosessista menee toimituksen johdolle, on toimittajalla ja hänen lähimmällä esimiehellään.

      • Toimitus ei voi julkaista haastateltavien henkilöiden tai muiden jutuissa tai kuvissa esiintyvien henkilöiden henkilötietoja (tarkka osoite, henkilötunnus) tai välittää näitä tietoja eteenpäin.

      • Rikos- ja tuomioistuinuutisoinnissa nimen julkaiseminen on harkittava aina tapauskohtaisesti. Nimi julkaistaan vain, kun se on journalistisesti perusteltua. Ensisijaisesti nimen julkaisemista päättää vuorossa oleva tuottaja tai toimituksen päällikkö kuultuaan toimittajan perustelut. Epäselvissä tapauksissa ratkaisun tekee vastaava päätoimittaja. Jos vastaavaa päätoimittajaa ei tavoiteta, nimi jätetään julkaisematta.

      Nimen julkaisemista harkittaessa otetaan huomioon journalistin ohjeet sekä Julkisen Sanan Neuvoston 1981 antama nimiensuojalausuma. Sen mukaan on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

      A. Henkilön asema. Alhaisin nimensuoja on poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa käyttävillä henkilöillä. Muiden julkisuuden henkilöiden (ns. julkkisten) esimerkiksi viihteen, urheilun, taiteen, tieteen tai journalismin alalla nimensuoja on alhaisempi kuin tavallisen kansalaisen.

      B. Teko. Mitä törkeämpi tai vaikutuksiltaan vakavampi rikos on, sitä alhaisempi on tekijän nimensuoja. Alhaisin suoja on kansalaisiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvissa teoissa, joilla on vakavia taloudellisia, terveydellisiä tai muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yksityisiin kohdistuneissa, virallisen syytteen alaisissa teoissa on alhaisempi nimensuoja kuin asianomistajarikoksissa. Korkein suoja on rikkomuksissa ja muissa merkitykseltään vähäisissä teoissa.

      C. Julkaisemisajankohta. Alhaisin nimensuoja on, kun tuomioistuin on antanut päätöksensä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asian tutkinta on, sitä varovaisempi on oltava nimen julkaisemissa.

      Nämä ohjeet koskevat kaikkia riippumatta heidän kansallisuudestaan, kansalaisuudestaan, etnisestä alkuperästään tai sukupuolestaan. Nämä ohjeet koskevat myös ulkomailla tapahtuneita asioita. Ohjeita sovelletaan samalla tavalla kuolleisiin ja eläviin henkilöihin.

      Rikoksesta epäillyn nimi tai tunnistettava tieto epäillystä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Julkaisemiseen vaikuttavat henkilön asema, teon merkittävyys tai yleisen turvallisuuden vaatimukset. Nimen tai tunnistetietojen julkaisemisessa on oltava erityisen pidättyväinen niin kauan kuin syyteharkinta on vielä kesken.

      Tuomioistuimen päätöksen jälkeen nimi voidaan yleensä julkaista, jos henkilö on tuomittu vähintään kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Jokainen tapaus on silti harkittava aina erikseen. Nimeä ei ole syytä julkaista kovassakaan vankeustuomiossa muun muassa seuraavissa tapauksissa:

      A. Tuomitun nimeä ei julkaista, jos se voi paljastaa uhrin henkilöllisyyden ja voi olla uhrille haitallista, kuten mm. perheen sisäisissä seksuaalirikostapauksissa.

      B. Alaikäisen tuomitun nimeä ei ole syytä julkaista, ellei rikos ole herättänyt poikkeuksellisen laajaa yleistä huomiota.

      C. Jos jutun kirjoittanut toimittaja katsoo, että tuomitun nimeä ei pidä muista syistä julkaista, hänen on otettava yhteyttä vastaavaan päätoimittajaa tai toimituksen päällikköön.

      Nimi voidaan julkaista myös lievemmissä tuomioissa, jos siihen on erityisiä syitä. Syitä harkittaessa huomiota kiinnitetään ensisijaisesti tuomitun yhteiskunnalliseen, julkiseen tai taloudelliseen asemaan. Toissijaisena perusteena käytetään rikosta. Nimen julkaisemista puoltavat esimerkiksi seuraavat näkökohdat:

      A. Virkarikoksesta tuomitun nimi yleensä julkaistaan. Nimen julkaisemiseen vaikuttaa myös tekijän virka-asema.

      B. Merkittävää yhteiskunnallista tai taloudellista valtaa käyttävän henkilön nimi voidaan julkaista, vaikka rikos olisi tehty yksityiselämässä.

      C. Nimi voidaan julkaista myös, jos rikos on koskettanut laajaa henkilöjoukkoa, se on jatkunut pitkään tai uusimisvaara on ilmeinen.

      D. Tuomitun nimi on syytä julkaista, jos uutisessa olevien tunnistetietojen perusteella epäilyt voisivat kohdistua syyttömiin.

      • Kaikissa epäselvissä tapauksissa noudatetaan periaatetta, jossa vähintään kaksi esimiestä tarkistaa jutun ennen julkaisemista. Toinen heistä on toimituksen päällikkö tai vastaava päätoimittaja. Jos juttu ei vastaa tässä tyylikirjassa määriteltyjä toimintaohjeita ja laatukriteerejä, juttua ei julkaista.

      Päivittäinen toiminta

      • Aineistoa tuottava, vastaanottava tai käsittelevä henkilö noudattaa tässä mainittuja ohjeita. Epäselvissä tapauksissa on aina otettava yhteys lähimpään esimieheen ja tarvittaessa vastaavaan päätoimittajaan.

      • Työssä hankittuja tai muuten saatuja tietoja ei ole lupa kertoa tai luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Erityisen varovainen on oltava arkaluonteisissa asioissa kuten rikos- ja oikeudenkäyntitiedoissa.

      • Avustajilta ja muilta toimituksen ulkopuolisilta henkilöiltä tullut materiaali on aina käytävä läpi ennen julkaisemista. Ensisijaisesti tarkistuksesta vastaa kyseisen osaston esimies tai hänen valtuuttamansa henkilö. Muussa tapauksessa toimituksen päällikkö tai tuottaja vastaa aineiston tarkistuksesta. Iltaisin ja viikonloppuisin ulkoa tulevan aineiston tarkistaa tuottaja. Tuottajan tehtävänä on varmistaa myös muiden toimituksen ulkopuolelta tulleiden juttujen osalta se, että jutut on tarkistettu.

      • Lehden päivittäistä uutisvirtaa johtaa päivätuottaja. Epäselvissä tapauksissa on neuvoteltava toimituksen päällikön tai vastaavan päätoimittajan kanssa.

      • Ratkaisuvalta illan ja viikonlopun sivujen kokoamiseen liittyvissä kysymyksissä kuuluu vuorossa olevalle tuottajalle, joka toimii myös työvuoron toimittajien ja kuvaajien esimiehenä.

      • Kymen Sanomien toimittaja käyttää jutuissaan hyvää ja huolellista kieltä. Jokainen juttu pitää tarkistaa ja oikolukea huolellisesti. Virheiden karsimiseksi on hyvä luetuttaa juttu kollegalla ennen sen lähettämistä taittoon.

      • Lehden taittovaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota kirjoitusvirheiden ja muihin taitossa tapahtuvien virheiden poistamiseen. Jokainen juttuja sisältävä sivu tarkistetaan siten, että sivusta vastaavan taittajan lisäksi sivuvedoksen tarkistaa toinen iltavuorossa työskentelevä toimituksellinen henkilö. Samaa tarkistustapaa noudatetaan myös päiväsaikaan koottavissa sivuissa.

      • Ilmoitusvalmistuksessa ja asiakaspalvelussa on kiinnitettävä erityistä tarkkuutta niihin ilmoituksiin, joissa saatetaan loukata jonkun yksittäisen henkilön tai yhteisön kunniaa tai yksityisyyden suojaa. Näissä tapauksissa on otettava yhteys omaan esimieheen ja tarvittaessa edelleen tuottajaan, toimituksen päällikköön tai vastaavaan päätoimittajaan.

      • Lehden välissä jaettavilla ilmoitusliitteillä ja muulla mainosaineistolla eli niin sanotuilla inserteillä tulee olla oma vastaava toimittaja (ei koske pelkkiä ilmoitusliitteitä), jonka nimi on selkeästi näkyvillä kyseisessä liitteessä. Mikäli vastaavaa toimittajaa ei ole erikseen nimetty, insertin aineisto on tuotava vastaavan päätoimittajan tai toimituksen päällikön hyväksyttäväksi.

      • Kymen Sanomat ei julkaise ns. seksi-ilmoituksia. Tällä tarkoitetaan niin yksityisten henkilöiden kuin yritystenkin seksipalvelujen myymiseen tai ostamiseen tähtääviä ilmoituksia.

      Tulkintaohjeita voi kysyä vastaavalta päätoimittajalta. Ohjeiden päivityksestä ja siitä tiedottamisesta vastaa vastaava päätoimittaja.

       

      2. KUVIEN KÄYTÖSTÄ

       

      Kuvasisältö

      Uutislehdessä kuvat ovat luonteensa mukaisesti sisällöltään monipuolisia. Pienempiin kuvakokoihin nostetaan pääsääntöisesti detaljit ja lähikuvat, ja suurempiin kuvakokoihin miljöömuotokuvat.

      Ihmisten parhaat puolet tuodaan kuvissa esiin. Ihmisen muotoja ei vääristetä laajakulmalla.

      Uutisosastolla käytetään kinokoon kuvamuotoa

      Henkilökuvassa katsekontakti ei ole välttämätön eikä aina suotavakaan. Tärkeämpää on viedä ihminen hänelle läheiseen ympäristöön, ja näyttää intensiteetti vahvan läsnäolon kautta.

      Ihminen näytetään kuvassa luonnollisissa mittasuhteissa. Laajakulman käyttöä henkilökuvissa vältetään, ellei se ole jonkun erityisen syyn takia perusteltua.

      Valaistuksella tehdään eloisaa, autenttisen oloista tunnelmaa Lyhyttä syväterävyyttä suositellaan tunnelman vahvistamiseen. "Läpiterävät" kuvat heikentävät kuvan kolmiulotteista vaikutelmaa, eivätkä ne kuulu tämän päivän kuvatrendeihin

      Kauttaaltaan teräviä kuvia vältetään, ellei ole jokin erityisen painava syy, miksi se on otettu tai valittu

      Tunteet kuvissa saavat näkyä ilosta suruun niin, että tunnelma on linjassa muun juttusisällön (tekstin) kanssa. Oman toimituksen väki (kommentti, kolumni, pääkirjoitus) on aina katsekontaktissa lukijaan.

      Syvättyjä kuvia voidaan käyttää niille varatuilla juttupaikoilla tai erikseen, etukäteen sovitusti suunniteltuna

       

      Arkistokuvat

      Kun arkistokuvia käytetään, lukijalle kerrotaan tieto arkistokuvan käytöstä aina silloin, kun se on tarpeellista ja olennaista. Olennaista se on esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

      1. Henkilökuvat (paitsi kuvissa, joihin tulee vain henkilön nimi, esimerkkinä yhden palstan kasvokuvat)

      2. Tilannekuvat, joissa lukijalle on syytä kertoa, ettei tilanne ole tuore.

      3. Aihe- ja asiakuvat, joissa kuvassa oleva informaatio on saattanut sitten kuvaushetken muuttua. Tällaisia ovat esimerkiksi teitä, luontoa ja asuinympäristöä esittävät kuvat.

      4. Kaikki sellaiset kuvat, joissa lukija voi hämmentyä, jos arkistotietoa kuvatekstissä ei kerrota.

      Arkistotietoa ei tarvitse kirjoittaa esimerkiksi tiekasti rajattuihin kuvituskuviin, jotka esittävät yksittäistä aihetta (eläin, kasvi, kyltti tms.).

      Manipulointi

      Uutisvalokuvaa ei saa manipuloida. Uutiskuvaan, niin valokuvaan kuin grafiikkaankin, pätevät täsmälleen samat vaatimukset kuin uutistekstiinkin. Journalistin ohjeet määrittävät nämä pelinsäännöt.

      Uutisvalokuvia käsiteltäessä pyritään mahdollisimman hyvään tekniseen laatuun kuvan sisältöön kajoamatta, siihen mitään lisäämättä, siitä mitään poistamatta. Niin sanotut pimiökeinot ovat sallittuja, uutisvalokuvan sisällön vääristäminen ei. Uutissivuilla käytettyihin kuvitusvalokuviinkin pätevät samat säännöt.

      Saako valokuvaa koskaan manipuloida?

      Saa, jos yhteydestä käy selvästi ilmi manipuloinnin journalistinen tarkoitus. Manipuloinnin syy ja idea on myös selvästi ja näkyvästi esiteltävä sanallisesti.

      Esimerkiksi erilaiset tulevaisuuskuvitelmat ja -suunnitelmat on usein luonteva esittää kuvamanipulaation avulla, myös uutissivuilla. Otsikosta ja kuvatekstistä pitää kuitenkin silloin selvästi ja näkyvästi hahmottua esitystavan idea ja tekotapa.

      Vastaanottajan on saatava tietää, onko kysymys dokumentista vai fiktiivisestä aineistosta. Usein tähän riittää julkaisuyhteys, esim. erikoissivuston luonne. Hakoteillä ollaan silloin, kun fiktio näyttää yksiselitteisesti dokumentilta ja kun sitä käytetään uutiskuvan tavoin. Silloin ei riitä vaatimaton, huonosti hahmottuva maininta kuvamanipulaatiosta kuvan vieressä.

      Kuvituksena erikoissivuilla käytettäviä kuvakoosteita tehtäessä valokuvien manipulaatio on yksi käyttökelpoinen ja luonteva taiteellinen ilmaisukeino muiden joukossa. Silloin luodaan uutta sisältöä yhdistelemällä ja muokkaamalla vanhoja aineksia.

       

      Kuvatekstit

      Kuvateksteihin pitää kirjoittaa lukijan kuvan hahmottamista auttava informaatio.

      Jos kuvan henkilöt ovat selvästi tunnistettavissa, ja heitä on kuvissa viisi tai vähemmän, nimet kirjoitetaan kuvatekstiin. Kuvatekstin henkilöiden paikantamisen auttamiseksi nimien perään kirjoitetaan tarpeen mukaan (oik.) ja (vas.) -tyyppisiä paikan määreitä.

      Jos kuvatekstiin kirjoitetaan jonkun henkilön sitaatti, se erotetaan muusta tekstistä sitaattiviivalla, jonka loppuun kirjoitetaan sanojan nimi. Sitaatti ei kuvatekstissä muodosta omaa kappaletta. Kuvatekstit ovat yhden kappaleen mittaisia.

      Kuvaajakenttään merkitään kuvaajan sekä kuvatoimistokuvissa kuvatoimiston ja kuvaajan nimi. Arkistomerkintää ei kirjoiteta kuvaajakenttään.

       

       

       

       

      3. OSASTOT

      Lehden erikoisosastojen (ei kotimaa) huoneentaulut

       

      Urheilu

      Urheilun avainsanat ovat paikallisuus, tunne ja reagointi. Eletään hetkessä ja pyritään joka päivä tarttumaan eteen tuleviin kiinnostaviin tapahtumiin ja paikallistamaan niitä.

      Urheilussa pyritään voimakkaasti uutishakuisuuteen, ei vain toisteta, mitä maailmassa on jo tapahtunut. Katsotaan mieluummin eteenpäin kuin taaksepäin. Viikonvaihteeseen tehdään tulosurheilun ulkopuolinen juttu ihmisestä (perheestä, joukkueesta), liikunnasta, tutkimuksesta, junioreista tai erilaisista arjen ilmiöistä.

      Peliselostuksissa ei käytetä kronologista kerrontaa tai kuvata tapahtumia niin sanotusti maali maalilta. Tärkeintä on analysointi, ratkaisun kertominen ja tunteen välittäminen.

      Paikallisen aineiston osuus sivujen pinta-alasta on 75 prosenttia. Tavoitteena on, että urheilusivujen pääjuttu on aina omaa tuotantoa. Jos pääjuttuna on peliselostus, se tehdään henkilön, ilmiön tai jollain tavoin tavallisuudesta poikkeavalla rikotulla juttumallilla.

      Peliuutisoinnille ja ennakoille on omia taittomalleja.

      Urheilusivulla tulosten määrä ei voi ylittää yhtä kokonaista tabloid-sivua. Hiljaisina tulospäivinä tulosten määrä pyritään pitämään alle puolessa sivussa.

      Talous

      Kymen Sanomien taloussivuilla pääosassa on paikallinen talous.

      Niillä näkyvät niin paikalliset yritykset kuin paikallisia kuluttajia koskettavat aiheet. Sivuilla kirjoitetaan lukijoiden elämää koskettavista talousaiheista ja tarjotaan lukijalle hyötysisältöä. Talousaiheista kirjoitetaan selkeästi ja ymmärrettävästi.

      Suomalaisia ja maailmanlaajuisia talousaiheita voidaan käsitellä, mutta ne pyritään paikallistamaan alueen ihmisiin ja yrityksiin – tai ainakin selittämään asioiden ja ilmiöiden merkitys lukijoille.

      Taloussivut eivät ole pörssisivuja tai yritysten tiedotussivuja. Taloussivua ei tehdä erityisryhmille vaan kaikille lukijoille.

      Tavoitteena on, että taloussivujen pääjuttu on aina paikallinen.

      Kulttuuri

      Maakuntalehtien kulttuurisivuilla näkyy paikallinen kulttuuri laajasti ymmärrettynä. Perinteinen taidekulttuuri kuuluu maakuntalehtien kulttuurisivuille, mutta se on vain yksi aihealue.

      Paikallisuus ja kiinnostavuus ovat tärkeimmät juttukriteerit. Valtakunnalliset ja kansainvälisetkin ilmiöt nähdään ja koetaan paikallisesti, ja tällöin paikalliset ihmiset ovat asiantuntijoita.

      Ammattilaisten lisäksi harrastajat ovat yhtä tärkeitä jutun aiheita. Myös ne jotka kuluttavat kulttuuria tavalla tai toisella.

      Arvioiden ja esittelyjen lisäksi perinteisistä kulttuuriaiheista kaivetaan myös uutisia. Määräuutisten lisäksi pitää kaivaa kulttuurin taloudellisia, sosiaalisia puolia.

      Tavoitteena on, että osaston pääjuttu on paikallinen kuusi kertaa viikossa. Kerran viikossa pääjuttu voi olla kaikille maakuntalehdille yhteinen.

      Menosivut

      Maakuntalehtien menosivuilla kerrotaan lukijalle, mitä alueella tapahtuu, mitä alueella voi tehdä ja ketkä ovat alueen tapahtumien ja ilmiöiden taustalla. Ne tarjoavat menojuttujen ohella konkreettisia vinkkejä lukijoille. Menosivuilla julkaistaan myös menolistaa. Tavoitteena on palvella lukijoita mahdollisimman kattavasti sekä eri elämänalueiden että alueen eri maantieteellisten osien suhteen.

      Menohenkilöksi valitaan joku paikalliseen tulevaan tapahtuvaan liittyvä ihminen. Ihminen liitetään jutussa tapahtumaan, mutta haastattelun on hyvä kertoa jotain myös ihmisestä.

      Kilpaurheilua koskevia vinkkejä ja juttuja ei julkaista menosivuilla, ellei tapahtumalla ole yleistä, ei-urheilullista kiinnostusarvoa. Tällaisia aiheita käsitellään urheilusivuilla. Sen sijaan isommat liikuntatapahtumat, laajaa yleisöä kiinnostavat massaurheilutapahtumat tms. voivat esiintyä urheilusivujen lisäksi myös menosivuilla

       

      Lähetä Lähetä
      Sähköposti lähetetty!

      Kymen Sanomien laatulupaus

      Kymen Sanomat haluaa yllättää lukijansa positiivisesti joka päivä. Lehti kertoo nopeasti ja luotettavasti Etelä-Kymenlaakson tärkeimmät ja kiinnostavimmat uutiset. Se osallistuu yhteiskunnassa käytävään keskusteluun ja tarjoaa paikan erilaisten näkemysten esittämiseen. Kymen Sanomat on ihmisen puolella.

      Päätoimittaja Pekka Lakan kommentti 1.1. 2015: Anna palautetta!