Merikalasta tuli
koko maakunnan oma kala

Kilpailun ideoinut Teemu Tast yllättyi kilohailin nauttimasta laajasta suosiosta.

Tero Malinen

KOTKA. Kilohaili oli suvereeni ykkönen Kymenlaakson maakuntakalaäänestyksessä. Äänestyksessä annetuista miltei 1500 äänestä kilohailille kohdistettiin 531 kappaletta. Kymenlaakson kunnista kilohaili äänestettiin ykköseksi Haminassa, Kotkassa, Anjalankoskella sekä Kouvolassa, jossa se tosin jakoi ykkössijan mateen kanssa.
– Yllättävää, että kilohaili sai näin paljon ääniä myös Pohjois-Kymenlaaksosta, koska se on kuitenkin merikala, sanoo Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.
Hän itse olisi veikannut madetta koko kilpailun voittajaksi.
– Äänestystulokseen voi vaikuttaa hailin eli silakan ja kilohailin sekoittaminen, vaikka tuskin se koko tulosta selittää, Tast pohtii.

Juuri Tast on mies maakuntakalaäänestyksen takana.
– Vuonna 1994 valittiin Suomen kansalliskala ja perinteisten maakuntien maakuntakalat. Siitä asti olen haudutellut asiaa, ja tänä vuonna kilpailu päätettiin lopulta toteuttaa Kotkan kalamarkkinoiden yhteydessä.
Maakuntakalaäänestyksen ehdokkaiksi oli valittu joukko kalalajeja, joita ei ole vielä varattu muiden maakuntien käyttöön. Monet tunnetuimmista ja suosituimmista lajeista ”kuuluvat” jo muille.
– Esimerkiksi Varsinais-Suomelle varattu silakka oli aiemmissa äänestyksissä hyvin suosittu ympäri rannikkoa. Jos silakka olisi nyt ollut tarjolla, olisi se todennäköisesti voittanut, Tast arvelee.

Vaikka jossittelu voittajasta onkin hieman turhaa, voi äänestystuloksille koettaa muuten löytää selityksiä. Mikä mahtaisi esimerkiksi selittää mateen vankkaa suosikkiasemaa Pyhtäällä?
– Pyhtäällä on paljon hyviä madepaikkoja. Sitä on siellä ammattimaisesti kalastettu, ja kalastetaan edelleenkin, Tast kertoo.
– Kiiski ja särki taas ovat tuttuja yhtä lailla rannikolla ja sisämaassa. Ne saivatkin ääniä kautta maakunnan, hän jatkaa.
Tastin mielestä ei ole mitenkään yllättävää, että listan erikoisuudet, kuten allikkosalakka ja rantanuoliainen, jäivät tuloslistan tyvipäähän.
– Harva niitä on koskaan nähnyt tai niistä kuullut, hän toteaa.
– Vimpa taas olisi ollut erinomainen valinta sekä ruokakalan että maakunnalle tyypillisen kalan ominaisuudessa, mutta sekään ei ole kovin tunnettu, Tast sanoo.

Maakunnan sisällä äänestysaktiivisuus painottui etelään.
– On helppo ajatella, että kalastus ja siihen liittyvä kulttuuri on rannikolla läheisempää. Rannikolla siitä on saatu eri tavalla elantoa, eikä Kymenlaakson sisämaassa juuri ole vesistöjä Kymijoen lisäksi, Tast sanoo.
Hän hämmästelee kuitenkin sitä, että äänestykseen on otettu osaa hyvin laajalti, sillä ehdotuksia tuli ympäri Suomen yhteensä sadalta paikkakunnalta. Myös Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen yllättyi laajasta suosiosta.
– Äkkiseltään olisin arvannut, että paikkakuntia olisi ollut 30–40 kappaletta, hän sanoo.
– Ainakin tämä osoittaa, että asia on kiinnostanut, Teemu Tast toteaa.

Kymenlaakson maakuntakala -äänestys alkoi Kotkan kalamarkkinoilla lokakuun lopulla ja äänestysaika jatkui jouluaattoon asti. Äänestyksen järjestivät yhteistyössä Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Kotka Maretarium, Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ja Kymenlaakson Kalatalouskeskus.

Maakuntakala tutuksi

Kilohaili on silakan eli hailin pienikokoinen sukulainen. Se on niin paljon silakan näköinen, että äkkinäinen ei pysty erottamaan kilohaileja silakkasaaliin joukosta. Paras tuntomerkki on veitsenterävä vatsa. Kilohailin pää on silakkaan verrattuna pieni ja pyöreä. Pituutta kilohaililla on yleensä 10-15 senttiä.
Sana kilo tarkoitti vanhassa suomessa pientä kalaa. Kilohaili on siis pieni haili. Viroksi kilohaili on kilu ja venäjäksi kilka, ruotsinkieliset nimet vassbuk (terävävatsa) ja skarpsill (teräväsilli) viittaavat puolestaan kalan vatsan teräviin talkasuomuihin.
Kilohaili kutee aavalla merellä, pääasiassa Suomen aluevesien eteläpuolella. Se viihtyy ylipäätään suolaisemmissa ja lämpimämmissä vesissä kuin silakka, ja sitä tavataankin Välimerellä asti.
Itämeren turskakantojen kukoistaessa 1970- ja 1980-luvuilla kilohailit olivat vähissä. Turskan häviäminen johti kilohailikantojen ennätysmäiseen kasvuun. Silakat taas kärsivät kilohailin runsaudesta, sillä kilohailit pystyvät käyttämään tehokkaammin ravinnokseen pienikokoisia planktoneläimiä.
Teemu Tast, Wikipedia

”Hailii happamii, Kymin mamman tappamii”

Omia kalavalintoja perusteltaessa vedottiin yhtä lailla niin perinteisiin, tunteisiin, maakuntalaisten
luonteenpiirteisiin kuin
maukkaisiin ruokaresepteihinkin.

Kilohaili
”Perinteinen ja aina arvostettu merikala.”
”Se on aitoa Kymenlaakson perusruokaa.”
”Se on legenda.”
”Hailii happamii, Kymin mamman tappamii!”
”Kilohailia halstrattuna, voiko parempaa olla!”
”Paikallisesta ruokaperinteestä löytyy kymmeniä ellei satoja erinomaisia valmistusreseptejä.”
”Lapsuudestani muistan, miten Haminan Vilniemeltä kalastaja (olikohan nimi Huuho) kävi Sippolassa myymässä kalaa ja muistan, että se tarkoitti melkein yksinomaan kilohailia. Innostavan huudonkin muistan tienristiltä : Hailii, hailii...”
”Aina edullisen hailin avulla ihmiset ovat säilyneet terveenä ja hengissä, kun muuta ruokaa on ollut niukasti.”
”Haili on kymenlaaksolaisuuden ydintä parhaimmillaan.”

Made
”Maukas, hyvä ja monikäyttöinen muhennoksiin, keittoihin ynnä muihin ruokiin.”
”Herättää kunnioitusta.”
”Paras herkku.”
”Sitä saa koko Kymenlaakson alueella.”
”Paikkakunnalla iät ajat yleisesti käytetty talouskala, jota pyydettiin riimuverkoilla, iskukoukuilla ja vannerysillä.”

Särki
”Särki on jäänyt parhaiten mieleen lapsuuden kalareissuilta Kouvolan ympäristön vesillä.”
”Kuvaa osuvasti alueen väestöä.”
”Niitähän Kymijoessa piisaa.”
”Särki on aliarvostettu.”
”Perinteitä kunnioittava, perusasioissa pysyttelevä, vakuuttavan katseen omaava koko kansan kala.”

Ankerias
”Ankerias on alkuperäinen Kymenlaakson rannikon jokiin ja niitä myöden sisävesiin syönnökselle noussut kalalaji.”
” Ankerias pärjää vaikka kuivalla maalla, vaikka onhan meillä puhtaita vesiäkin Kymenlaaksossa.”
”Sulavaliikkeinen, sisukas vaelluskala.”
”Koska on onneksi taas ilmestynyt Suomenlahteen.”
”Harvinainen arvokala, joka erikoisine vaelluskiertoineen ansaitsee maakuntakalan arvonimen.”

Vimpa
”Aikoinaan alueella merkittävä talouskala, joka kuitenkin on kärsinyt jokien patoamisesta ja likaantumisesta.”
”Kymenlaakson rannikko on tämän hienon lajin tärkeintä esiintymisaluetta. Laji on huomattavasti taantunut, jonka vuoksi jossain vaiheessa on tarpeellista käynnistää elvytystoimia lajin pelastamiseksi.”
”Vimpan päälle hyvä.”
”Se on oikea Kymin kala.”
”Vimpa on Kymenlaaksojen jokien erikoisuus. Vaikka yleisyys olisi yksi kriteeri maakuntakalaa valittaessa, voisi erityisyys olla mielestäni myös sellainen.”

Kiiski
”Kiiski on pieni ja sinnikäs ponnistelija kuten kymenlaaksolaiset ihmiset.”
”Semmonen pieni ja hassu. Kuten tää Kymenlaaksokin”.
”Kiiski on kansansadussakin järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia.”
”Esiintyy kaikkialla laaksokunnassa!”
”Kiiski on kuten me kymenlaaksolaiset, pyristellään aina vastaan.”

Kolmipiikki
”Kolmipiikki huolehtii poikasistaan ja rakentaa pesän, se kuvaisi hyvin Kymenlaaksoa siten, että Kymenlaakso huolehtii asukkaistaan ja tänne on hyvä rakentaa ”pesä” eli asettua asumaan.”
”Kotka-Hamina-Kouvola.”
”Kymijoessa on kolme haaraa.”
”8-vuotiaana tulin Jyväskylästä tuttavien luokse Karhulaan. Menimme tietenkin saareen, jossa tuttavaperheen mies näytti kalaa nimeltä piikkirellu. Se liittyy mielessäni aina Karhulaan ja Kotkaan. Jos kolmipiikki on sama kuin piikkirellu, niin se on ainoa oikea Kymenlaakson kala.”
”Sitkeä rannikon selviytyjä, äkeä itsepuolustaja,  rantavahtina kaikkialla.”

Suutari
”Yhtä sitkeä kuin kymenlaaksolainen.”
”Hieman erikoinen, mutta perinteinen Kymenlaakson kala.”
”Sopivin fisu, viitaten juuri hätäpäissä hosuttuun kuntaliitokseen.”
”Kauniinvärinen, komea, isokokoinen kala.”
”Mökkijärvessä on suutareita. On isokokoinen ja näyttävä kala.”

Säyne
”Virtaavat vedet tarvitsevat arvoisensa edustajan, säyne on edellä mainituista kaloista ehdottomasti edustavin!”
”On taistelija ja hyvä ruokakala.”
”Säyne saa syljen sirisemään sadoissa suissa!”
”Suolasäyne on yksi Kymenlaakson perinneruoka.”
”Nimenä säyne taipuu kymenlaaksolaisten murteissa hyvin.”
Salakka
”Hyvä kymenlaaksolainen kala.”
”Kaikille tuttu, helppo kalastaa.”
”En ole muuta ongella saanut.”
”Hyvä kala joissa ja meressä.”
”Tavallinen kala sopii maakuntakalaksi.”

Allikkosalakka
”Asiat tuntuu menevän ojasta allikkoon.”
”Ainoa Kymenlaaksosta ”löydetty” kalalaji, historiallisesti arvokas.”
”Ihana nimi.”
”Harvinainen.”
”Tavataan vain Kymenlaaksossa.”

Kivinilkka
”Pieni ja vikkelä kuin Kymenlaakso.”
”Kuulostaa hyvältä.”
”Erikoinen kala kun synnyttää eläviä poikasia.”
”Kivinilkka on kaunis, se täytyy säilyttää.”
”Menestyy vaatimattomissa oloissa.”

Rantanuoliainen
”Hyvin harvinainen, mutta löytyy Kymenlaaksosta.”
”Kalalaji, jota ei esiinny muualla, ja josta edelleen tiedetään liian vähän.”
”Pohjakalat, jotka ovat melko huomaamattomia, jäävät usein huomiotta – ja aivan syyttä. Niillä on omat, tärkeät tehtävänsä luonnossa.”
”Elää vain täällä.”
”Paikallisuus tekee kalasta hyvän valinnan.”