Artikkelit joissa on tagi ‘Boström’

Urheilija-apurahoista

perjantai 10. tammikuuta 2014

Päätöksiä tämän vuoden urheilija-apurahoista on odoteltu jo hyvän tovin. Harjoituskausi on kesälajeissa alkanut kuukausia sitten, mutta monelle erittäin oleellinen rahoitus ei ole ollut selvillä. Jostain syystä perinteistä tiedotetta päätöksistä ei ole näkynyt, mutta toissapäivänä urheilijat huomasivat tileiltään ensimmäisten maksujen saapuneen. Ensi viikon virallinen julkistus on siis auttamatta myöhässä huhujen pyöriessä, varsinkin jos kriteereitä on selvästi muutettu aiempaan nähden.

Isoin äläkkä on noussut Mårten Boströmin vain puolikkaasta apurahasta. Urheilulehti ihmetteli aiheellisesti: ”Miten voidaan antaa apurahaa kenellekään jos ei maailmanmestarille?”. Kritiikki kohdistui fiksusti kriteerien oikeellisuuten saman lajin kestomenestyjä Minna Kaupin saatua kokonaisen 20 000€:n apurahan (kahdesti 4. MM-kisoissa 2013). Toki jo aiemmin Olympiakomitean järjestelmätukia jaettaessa korostettiin huomioitavan kahden edeltävän kauden menestystä, mitä Boströmiltä ja Lakaselta ei riittävästi löydy.

Kuitenkin viisi suunnistajaa sai apurahaa, mikä on ehdottomasti positiivista aiempaan nähden. Ei-olympialajit ovat aina olleet kakkoskategoriaa, jossa olympialajien kriiterit (mahdollisuus kuuden/kahdeksan joukkoon arvokisoissa) eivät ole päteneet ja eri lajien urheilijat ovat joutuneet kilpailemaan keskenään kiintiön sisällä. Joka vuosi on korostettu ettei kyseessä ole palkintoraha, mutta suunnistuksessa apurahan on saanut viimeisen vuosikymmenen aikana vain MM-mitalilla. Poikkeuksen teki vuosi 2006, jolloin edes edellisen kesän MM-mitali ei riittänyt Lakasen ja Huovilan kohdalla. Kun nytkin kriteereissä korostetaan seuraavan kesän menestysodotuksia niin molemmat edellämainitut ottivat MM-mitalin myös 2006 kisoista.

Yhtä lailla itse olin ensimmäisen kerran maailmancupin kilpailussa 4. vuonna 2004, mutta apurahan sain vain MM-mitalilla vuodeksi 2008, eikä jatkoa ole herunut esimerkiksi maailmancupin osakilpailuvoitoilla, etukäteen MM-kisoja tärkeämmäksi puhuttujen Maailmankisojen mitalilla tai EM-kisojen kuudennella sijalla. Eniten harmitti maailmancupin kokonaiskilpailun neljäs sija vuonna 2008, koska kolmas sija olisi voinut riittää apurahaan ja viimeisen osakilpailun yhdellä parempi sijoitus olisi sen tuonut. Toki suunnistuksessa mitalisteja on ollut vuosittain useampia ja liitto listaa urheilijat järjestykseen Olympiakomitean punakynää varten. Myöskään tuen pitkäjänteisyys ei ole toteutunut puheista huolimatta.

Tällä kertaa myös Anni-Maija Fincke sai puolikkaan apurahan. Mukava yllätys, ja ensimmäinen kerta kun MM-viestimitali on riittänyt apurahaan. Tarjolla olisi vielä ollut pienin 5000€ tuki potentiaaliselle viestimenestyjälle. Onhan se positiivinen suuntaus jos MM-viestien sanotaan olevan jopa tärkeämpia kuin henkilökohtaisten matkojen ja myös tukea saa lajin viestijoukkueellinen urheilijoita. Toki Anni-Maijakin on napsinut viestimitalien lisäksi MM-kisojen kärkisijoja jo vuosia olympialajien kriteerien arvoisesti: 2005 5., 2006 7., 2009 7., 2010 6. ja 8., 2011 6. ja 2013 6. Olisiko järjestelmän pienikin arvostus ja lisätuki voinut johtaa sijoitusten pienenemiseen ja mitaleja juhlimaan?

Täytyy myöntää etten uskonut millään kriteereillä kaikkien MM-mitaleja viime kesänä saavuttaneiden ja Minnan suuriin apurahoihin. Liian iso satsaus ei-olympialajiin, vaikka suunnistuksen maajoukkuetoimintaakin on kiitelty Olympiakomitean järjestelmätukea jaettaessa. Eniten ihmetyttää kuitenkin Venla Niemen jääminen puolikkaalle apurahalle. Jos kriteereinä ovat kahden edellisen vuoden arvokisamenestys ja odotukset jatkossa, löytyy 23-vuotiaalta Venlalta MM-pronssi viime kesältä ja kuudes sija vuodelta 2012. Eikös vuoden 2008 nuorten maailmanmestarin suunta ole selvästi ylöspäin kaikkien kriteerien ja urheilijan polkujen mukaisesti?

Tero Föhr