Merimuseon uusi tiimi tulossa innolla Kotkaan

17.11.2004 4:00

Puuttuva johtaja halutaan porukkaan mahdollisimman pian. Perusnäyttely on suljettu ja aarteiden hidas muutto on alkanut. 17.11.2004

ARJA RANNI

HELSINKI - - Meillä uusilla työntekijöillä on tosi myönteiset mielialat. Olemme innolla mukana suunnittelemassa uusia tiloja ja uutta näyttelyä Kotkaan, Suomen merimuseon tutkija ja tiedotuksesta ja markkinoinnista vastaava Tytti Steel toteaa.

Nyt on hänen mielestään korkea aika kuitata menneet ja katsoa tulevaan. Työtä muutossa on ihan riittävästi.

Sen verran hän viittaa menneeseen, että museoviraston alaista merimuseota on kohdeltu ikään kuin "pahnanpohjimmaisena". Rahaa on tullut nihkeästi.

- Suomalaiseen identiteettiin on kuulunut vain "suo, kuokka ja jussi", mihin kuvaan kansainvälinen merihistoria ei ole sopinut. Nyt on toivoa paremmasta.

Steelin lisäksi Kotkaan ovat tulossa tutkija Tiina Mertanen, joka työskenteli aikaisemmin Kymenlaakson maakuntamuseossa, konservaattori Katariina Melvas ja työmestari ja veneartenomi Heimo Hyppönen. Kaikki merimuseon tänä syksynä palkkaamia työntekijöitä.

Yksi tärkeä on on vielä joukosta poissa - uusi johtaja. Merimuseon nykyinen johtaja Marja Pelanne ei seuraa museon mukana, kuten eivät muutkaan vanhat työntekijät. Uuden johtajan virka tulee hakuun vuoden alussa. Lisäksi palkataan vielä kaksi tutkijaa ennen Kotkaan tuloa.

- Haluaisimme heidät porukkaan pian, sillä on tärkeää päästä mukaan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Steel sanoo.

Hän on itse syntynyt Kotkassa, mistä lähti 16-vuotiaana opiskelemaan taidelukioon Helsinkiin. Vanhemmat asuvat edelleen Kotkassa ja hän kertoo, että asuntoilmoituksia tulee aina vilkuiltua Kotkassa käydessä.

Kansatiedettä opiskelleen Steelin gradun aihekin liittyy kiintoisasti Kotkaan. Sen aiheena oli satamakapakka Kairo.

Kymmenen vuoden kaipuu muualle

Konservaattori Katariina Melvas on aloittanut selvityksen, mitä kaikkea konservointilaitos tarvitsee uusissa tiloissa. Hän esittelee konservointilaboratorion tiloja. Ns. märkäpuoli, missä konservoidaan vettynyttä materiaalia, on jäämässä näillä näkymin Hylkysaareen.

- Minulla ei ole mitään henkilökohtaisia siteitä Kotkaan. Kymmenen vuotta olen nyt asunut Helsingissä poislähtö mielessä heti, kun töitä löytyy muualta.

Hankkeen edistymistä hän seuraa mielenkiinnolla.

Kotka ei ole ennestään tuttu myöskään Heimo Hyppöselle, mutta opiskeluaikana tuli tutuksi Hamina, mistä hän valmistui veneartenomiksi.

Hylkysaaren rannassa on 40-50 venettä, jotka pitäisi siirtää Kotkaan. Veneistä vastaavaa työntekijää ei merimuseolla ole aikaisemmin ollut, joten työsarkaa on riittänyt ne kaksi kuukautta, mitkä hän on hommaa hoitanut.

- Osa veneistä on näyttelykunnossa ja loput pitäisi saada ainakin siihen kuntoon, että ne voidaan siirtää.

Venealue ei ole mitenkään hyvin hoidettua. Siitä todisteena pusikosta juuri löytynyt vinssi, jota on ehkä viimeksi käytetty 30 vuotta sitten. Se oli tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön.

Kaikkea muuta kuin pelkkää pakkaamista

Merimuseon perusnäyttely suljettiin syyskuussa ja muutto Kotkaan alkoi. Määräaikainen konservaattori Mari Karjalainen näyttää, miten esineet mitataan ja digikuvataan yksitellen. Sen jälkeen ne pakataan ja varastoidaan odottamaan Kotkaan lähtöä.

Työ on hidasta ja sitä hidastaa vielä se, että osaa esineistä ei ole koskaan dokumentoitu. - Aikaa ei ole yhtään liikaa, sillä perusnäyttelyn lisäksi museoesineitä on eri puolilla nykyisiä tiloja.

Steelin mukaan museon kaikki esineet siirretään Kotkaan. - Myös meriarkeologiaan liittyvät löydöt, vaikka meriarkeologian tutkijat jäävät Helsinkiin.

Kesäisin avoinna olleen merimuseon kävijämäärät ovat viime vuosina jääneet alle 10 000. Sen sijaan esimerkiksi yhdessä Postimuseon kanssa kaupungilla pidettyyn Hylkyjen aarteet näyttelyyn tutustui kahden kuukauden aikana lähes 11 000 ihmistä.

Oivallus omasta paikasta ketjussa

Perusnäyttely on vielä suurelta osin paikallaan. Ensimmäisessä kerroksessa esitellään laivanrakennuksen historiaa. - Se tulee olemaan tärkeä osa uudessakin näyttelytilassa, Steel selvittää.

Kalliin merihistoriaan liittyvän simulaattorin hankkimisesta Kotkaan on ollut puhetta. Muun muassa yhteyksiä yritysmaailmaan ollaan kartoittamassa eikä mikään vaihtoehto ole tässä vaiheessa suljettu pois.

- Haluan kuitenkin korostaa aidon museoesineen kohtaamista, oivalluksen saamista omasta paikasta sukupolvien ketjussa.

Nykyisessä tietokonepelien maailmassa merimuseon kilpailuvalttina on aidon kokemuksen tarjoaminen.

Keisarinna ei koskaan saanut kiesejään

Toisessa kerroksessa on paljon eri aiheita. Löytyy muun muassa 1960-luvulla romutetun Ariadnen turistiluokan hytti, nurkkaus talonpoikaispurjehduksesta ja uusimpana pienoismallina on Suomen tunnetuimman hylyn, vuonna 1771 Nauvon edustalle uponneen, Vrow Marian tutkimustyön nykyvaihe.

- Vaikka esineetkin ovat tärkeitä, ovat näyttelyssä lähtökohtana tarinat ja ihmiset.

Yksi tarinoista liittyy vuonna 1947 uponneeseen kauppalaiva St. Michaeliin: Näyttelyssä olevat kaksipyöräiset kiesit olivat matkalla Pietariin Venäjän keisarinna Elisabethille. Tanskan kuningas Fredrik V oli myöntänyt vaunuille tullivapauden Venäjän Tanskan lähettilään anomuksesta. Perille ne eivät päässeet koskaan.

Steel korostaa että merimuseo ei halua Kotkassa olla mikään "norsunluutorni" vaan ihmisiltä toivotaan yhteydenottoja elämä merellä -teemasta. - Varsinkin modernimmasta toisen maailmansodan jälkeisestä materiaalista on puutetta.

Kotkaan merimuseon uusien työntekijöiden on tarkoitus siirtyä syksyllä 2007.

Suomen merimuseo

- Kokoelmissa on noin 15 000 esinettä, 2 000 merikarttaa, 2 500 majakoiden ja merimerkkien alkuperäispiirustusta sekä 3 000 laivapiirustusta. Lisäksi on muuta arkistomateriaalia noin 60 hyllymetriä. Valokuvakokoelmissa on noin 30 000 kuvaa.
- 1972 merihistorian toimiston asema vahvistettiin uudessa museovirastossa. Seuraavana vuonna toimisto muutti Hylkysaareen.
- 1981 Suomen merimuseon perusnäyttely avattiin yleisölle, Kokoelmien kartuttaminen oli alkanut jo 1900-luvun alussa.
- 2003 tammikuussa kulttuuriministeri päätti sijoittaa museon Kotkaan. Kotka tarjoutui rakentamaan kantasatamaan museokeskuksen, mihin sijoittuu myös Kymenlaakson maakuntamuseo.
- 2004 maaliskuussa julistettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Töitä tuli 86. Kilpailu ratkeaa joulukuussa.

- 2005 laaditaan museokeskuksen rakentamissuunnitelmat ja tehdään rahoituspäätökset.

- 2006 museokeskusta rakennetaan.

- 2007 museokeskuksen rakennusten on määrä valmistua kesään mennessä, jolloin Kotka on yksi Tall Ships Racen -purjehduskilpailun yksi etappisatama. Syksystä lähtien museonäyttelyjä ryhdytään rakentamaan.

- 2008 toukokuussa Suomen merimuseo ja Kymenlaakson maakuntamuseo avautuvat.