Eija Kallioniemi

Koko Suomen ennakkoäänestysprosentti nousi viime vaaleista, mutta Kotkassa se päinvastoin laski melkein kolme prosenttiyksikköä.

Nyt Kotkan luku oli 25, kun koko maan ennakkoäänestysprosentti oli 31,2. Neljä vuotta sitten vastaavat luvut olivat 27,9 ja 29,7 prosenttia.

Politiikan tutkija ja erityisesti äänestysvilkkautta tutkinut Sami Borg ei uskalla vetää suoria johtopäätöksiä.

Borgin mukaan esimerkiksi sillä voi olla vaikutuksia, muuttuiko ennakkoäänestyspaikkojen määrä edellisvaaleista.

Kotkassa paikkoja oli tällä kertaa neljä, kun viimeksi niitä oli viisi. Tällä kertaa Prisman postissa ei voinut äänestää.

Ennakkoäänestyspaikkojen määrän lisäksi voi vaikuttaa se, että Kymen vaalipiirissä Sdp:n neljästä kansanedustajasta luopui kaksi.

— Kotkan tyyppisessä kaupungissa monelle duunariäänestäjille on tiukka mietinnän paikka, äänestääkö demareita vai perussuomalaisia. Sekin on mahdollista, että jäädään kotiin, Borg uskoo.

— Vielä sekin on mahdollista, että neljä vuotta sitten ennakkoäänestyksestä tuli poikkeuksellisen vilkasta samaan aikaan osuneen SAK:n kampanjan takia, hän lisää.

ENTINEN kansanedustaja Antero Kekkonen (sd.) tulkitsee Kotkan alhaista ennakkoäänestyslukua ”pitkien savupiippujen seudun aitona epätietoisuutena”.

— Tunnemme kaikki komean menneisyytemme, mutta tulevaisuus aivan selvästi asettaa kysymyksiä, jotka näkyvät tässä prosentissa, Kekkonen arvioi.

Sdp on oppinut seuraamaan äänestysprosentin liikkeitä.

— Sellainen karkea sääntö on, että korkea äänestysprosentti ja sosialidemokraattien menestys kulkevat yllättävän systemaattisesti rinnakkain koko itsenäisyyden historian ajan, Kekkonen vahvistaa.

Viime eduskuntavaalien äänestysprosentti oli vain 67,9. Tällä kertaa Sami Borg ennustaa sen nousevan yli 70:n.