Riina Holtari

KOTKA. Kuten arvata saattoi, ydinvoima hallitsi kansanedustajaehdokkaiden energia-aiheista paneelikeskustelua, joka järjestettiin Kotkan pääkirjaston auditoriossa maanantai-iltana. Ydinvoiman lisärakentamiseen — joidenkin ehdokkaiden mielestä korvaavaan rakentamiseen — palattiin silloinkin, kun kysymys koski uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteisiin pääsemistä.

Joten parasta kai lyödä kannat tiskiin. Paikalla olleista kansanedustajaehdokkaista Leena Griinari (vihr.) ja Pentti Tiusanen (vas.) ovat sitä mieltä, että Suomessa ei tarvita ydinvoimaa, Jarkko Harjumaaskola (sd.), Markku Laukkanen (kesk.), Raul Lehto (ps.) ja Anna-Maria Länsimies (kok.) ovat ydinvoiman kannattajia.

— Vihreät ovat aina ja järjestelmällisesti vastustaneet ydinvoimaa. Suomeen ei tarvita lisää ydinvoimaloita. Jos ne rakennetaan, sähköä menee vientiin. Sen sijaan pitäisi lisätä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, sanoi Griinari.

— Leena hyvä. Teidän uskottavuutenne ydinvoiman vastustajina olisi ollut paljon suurempi, jos olisitte jättäneet hallituksen ydinvoimapäätöksen jälkeen. Suomalaiset ydinvoiman vastustajat haluavat mieluummin ostaa Sosnovyi Borissa kuin vaikkapa Loviisassa tuotettua sähköä, kuittasi Laukkanen.

Lähes yhtä selkeä ja samansuuntainen jako saatiin myös kysymyksellä, pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön uraanivero. Harjumaaskolan, Lehdon ja Länsimiehen mielestä ei, Tiusasen ja Griinarin mielestä pitäisi. Laukkanenkin päätyi ”lievän” uraaniveron kannalle.

— Uraanivero pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön. Ja kaikki muutkin tuulentuomat voitot täytyy verottaa. Turpeelle myös kunnon vero, kommentoi Tiusanen.

— Verotuksessa täytyisi huomioida energiantuotannon hiilijalanjälki. Ydinvoimalla se on pieni, sanoi Lehto.

— Energiavero tulisi lopputuotteen hintaan. En ole sen kannalla, kertoi Harjumaaskola.

Siitä, miten Suomi yltää energiapoliittisiin tavoitteisiinsa, ehdokkaat olivat ainakin osittain yksimielisiä. Uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on kova tavoite. Ja hallituksen energiapaketin toteuttaminen tietää veronmaksajille melkoisen hintalapun kuittaamista. Energian säästämistä ja energiatehokkuuden lisäämistäkin tarvitaan.

— Hallituksen paketissa on valtava määrä tuotantomuotoja, mutta yksikään ei lähde liikkeelle ilman verovaroja, sanoi Laukkanen.

— Suurin ongelma on elämäntapakysymys. Elämäntapaamme täytyy muuttaa tai olemme kuin Titanicin kansituoleilla: ei muulla väliä, kunhan musiikki soi ja on poreilevaa lasissa, pohti Tiusanen.