Kansanedustajaehdokkaat joutuivat hakemaan paikkansa Venäjä-paneelissa kyrillisin aakkosin kirjoitettujen nimikylttien takaa. Kuvaaja: Sari Tauru

Ville Vanhala

KOTKA. Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

Kysymys oli luonnollisesti suuresta naapurivaltiostamme, kun Suomi-Venäjä-seuran Kotkan osasto järjesti maanantaina-iltana oman vaalipaneeliinsa Kotkan kaupungin kirjaston auditoriossa. Paneeliin osallistui seitsemän ehdokasta eri eduskuntapuolueista.

Kaikki ehdokkaat kannattivat viisumivapautta EU:n ja Venäjän välille, toiset tosin hieman varauksellisemmin kuin toiset.

— Viisumivapaus on EU:n ja ja Venäjän välinen järjestely. Viisumivapauden edellytyksenä on se, että matkustusasiakirjojen luotettavuus kyetään varmistamaan. Käytännössä se merkitsee biometrisen passin käyttöönottoa, korosti puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).

Toinen kysymys on tällä hetkellä on peruskoulujen kieltenopetus. Kukaan ehdokkaista ei ollut vaihtamassa pakkoruotsia pakkovenäjään. Puheenvuoroissa korostui vapaaehtoisen venäjän opiskelun yhä kasvava merkitys.

— Kaakonkulmalla asiaa voitaisiin soveltaa siten, että opiskeluissa toimisi vapaavalinnaisuus ruotsin ja venäjän kielten välillä, totesi Liisa Länsmans (kesk.).

Kokonaan uutta näkökulmaa kielikeskusteluun toi ammatikseen suomenkielen lehtorina toimiva Leena Griinari (vihr.).

— Suomen kielen opettaminen toisena kielenä esimerkiksi juuri venäläisille vaatii kehittämistä. Se on opetuksen ala, johon joudutaan jatkossa panostamaan nykyistä enemmän.

Venäjä-paneelin juontanut, myös Suomen-Venäjän suurlähettiläänä toiminut Heikki Talvitie muistutti, että Venäjä on tehnyt voimakkaan paluun maailmanpolitiikan usealla eri saralla.

— Venäjä on taas mahdollisuus. Kaupallisessa mielessä sillä on kuitenkin oma erityisluonteensa. Venäjänkauppaan tarvitaan yhä valtiovallan pontevaa myötävaikutusta.

— Tänä päivänä Suomen suhteita Venäjään hoidetaan EU:n toimesta, mutta me tarvitsemme yhä myös bilateraalista kanssakäymistä Venäjän kanssa.

Ehdokkaat nostivat esille myös Talvitienkin mainitsemia ”hankauskohtia” Suomen ja Venäjän suhteissa. Griinari ilmoitti olevansa huolestunut Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja sananvapaudesta. Sirpa Paateron (sd.) mukaan myös kansalaistoiminnan edellytykset Venäjällä ovat heikentyneet.

— Venäjän olisi myös syytä ohjata alati kasvavasta öljybisneksestään varoja öljyntorjuntakalustoon, totesi Pentti Tiusanen (vas.).

Selkeitä eroja ehdokkaiden kantoihin kuultiin maapolitiikassa. Venäjä on rajoittanut rajavyöhykettään laajentamalla suomalaisten oikeutta ostaa maata Venäjältä.

Markus Salomäen (kd.) mielestä Suomen tulisi vastavuoroisesti rajoittaa venäläisten maanosto-oikeutta Suomessa.

— Suomalainen maanomistaja saa myydä maata kenelle hän haluaa, mutta maakaupoissa olisi hyvä olla samat käytännöt kummallakin puolella rajaa, Länsmans totesi.

Freddy van Wonterghemia (ps.) hieman häiritsi se, että suomalaiset pitävät itseään Venäjän asiantuntijoina, vaikka hänen mukaansa hyvin harva suomalainen on edes kiinnostunut Venäjästä.

— Suomi tarvitsee nykyistä laajempaa asiantuntemusta Venäjän suhteen. Siihen kuuluu olennaisena osana myös nykyistä aktiivisempi Venäjän kielen opiskelu. Sitä voidaan lisätä poistamalla pakkoruotsi opinto-ohjelmista.