Pakinat

Habitus on kuitenkin urheilullisempi kuin ihminen itse. Kokonaisen maratonin taivallus kelloa vastaan tai pyöräretki Napapiirille ei edes "kyde ullakolla," mutta Kiviniemen kautta kävelee mielellään muutaman kilometrin rupeaman takaisin kotiin.

Ohiajavat autoilijat näkevät pyörätiellä reippaasti askeltavan hahmon: vähän olkapäiden kierittelyä ja niskojen nakkausta täydessä vauhdissa, vatsa sisään, ryhti suoraksi ja käsivarsiin ilmava heilunta. Lihas liikkuu ja kinner joustaa natisematta.

Siinäpä sporttinen kaveri.

Yhteiskuntamme on kuntourheilun läpi kyllästämä. Toinen toistaan huikeampia suorituksia syntyy tyynellä järvenselällä ja ilmastoidulla kuntosalilla. Soutu on tehokasta liikuntaa. Järvellä liikkuu myös vene, kun taas kuntosalilla suhisee kone, mutta laine ei liplata keulaa vasten. Kevytmetallitankoja kiskoen ahterin koordinaatit pysyvät muuttumatta eikä maisema silmissä vaihdu.

Edes ikä ei ole enää liikunnan este. Ainakin Naisten kympillä samalle lähtöviivalle on tyrkätty sekä lastenvaunut että rollaattori.

Valtakuntamme huipulta on kernaasti annettu rahvaalle liikunnallista esimerkkiä. Kekkonen oli korkeushyppääjä ja varttimaileri, mutta ennen kaikkea hiihtäjä. Turvekuntta pukkaa Pallastunturin katveessa yhä vieläkin kahdessa suorassa linjassa tummaa heinää horisontista horisonttiin. Entinen presidentti on kuollut, mutta latu elää.

Koivisto taas oli ja ettei olisi vieläkin sikariporrastason lentopalloilija ja jopa Ahtisaari sai koripallon pysymään hyppysissään. Istuvan presidentin liikuntaharrastuksesta ei ole varmaa tietoa.

Tasaperäuinti?

Ranteessa vilkkuu numeroita: sydämenlyönnit per minuutti ja prosentit maksimisykkeestä. Jos syke nousee liian ylös ranteessa piippaa ja vilkkuu valo, ja sama hälytys, jos syke painuu liian alas.

Harjoituksen jälkeen tehdään näyttöpäätteeltä viiltävä analyysi: harjoituksen kesto, aika tavoitesykealueella, keskisyke ja kalorinkulutus.

Lopputulema: olen urheillut.

Hölkkääminen on kaikkein intohimoisimmille harrastajille liikuntatiedettä. Tossuun asennettavalla mittarilla mitataan matkaa ja askelten määrää ja pyhäaamun kuntoilusta tulee tarkkaan laskelmoitu suoritus.

Hautausmaan kiviaidan kupeella askeltava sunnuntaikävelijä hymyilyttää teknistieteellistä himotreenaajaa: jos askel vielä vähän hidastuu, niin seuraava lenkki heitetään toiselle puolelle aitaa.

Liikunnan, oli se sitten kuntoilua tai urheilua, terveellisyyttä ja tarpeellisuutta ei käy kiistäminen. Jokainen kuitenkin liikkukoon mieltymystensä mukaan.

Itsekin olen entinen hopeasompahiihtäjä, mutta nykyään melko tyytyväinen mies.

Oman lempilajini kävelyn erinomaisuudesta käy esimerkiksi alkusäkeet Teemu Mäen runosta "Eteläpohjalainen jouluruno" (Kuolevainen, WSOY, 2007):

Menen yöllä kävelylle yksin.

Viihdyn. Miksi?

Askeleet menevät, minä seuraan.

VILLE VANHALA