Pakinat

Suomalaiset tarkoittaa tässä nimenomaisessa tapauksessa tutkimuksen kohderyhmää, helsinkiläisiä ja tamperelaisia. Paikallistaen asian voi ilmaista siten, että kotkalainen on sielultaan yhtä juntti kuin pyhtääläinen, haminalaisista nyt puhumattakaan.

Maalle kaipuun ymmärtää paremmin vanhemmissa sukupolvissa, mutta kun landelle hinkuavat jopa nuoret. Urbaani-intiaanin habitustaan huulilävistyksellä pönkittänyt pissis lipittää situkkaa, mutta arvostaa myös mustikkaa: kun kesäloma alkaa, niin pääsee mummon kanssa marjaan.

Edes pienviljelijän pojaksi syntyneen ei auta kiistää urbaanin ympäristön hyviä puolia. Agraari luonne on kuitenkin syvässä. Citykulttuurin houkutuksille ei ole annettu kokonaan periksi. Olen lähestynyt viimeiset vuodet kuolemaa maalais- ja kaupunkimiljöön välitiloista eli lähiöistä käsin.

Kaupungin syke vetää kuitenkin puoleensa ja neonvalojen säihke hivelee silmää. Väkeä tulee ja väkeä menee ja itse on samassa rytmissä mukana, tulee ja menee.

Kaipuu kaupunkiin tuntuu kipeimmin kelirikkoaikoina. Piipahtaminen katetun ostoskeskuksen kahvilaan on varteenotettava vaihtoehto etenkin silloin, kun kotikonnuilla ajankulua tuottaa ainoastaan ikkunan edessä seisominen. Kaupunkivilinässä näkee ihmisten erilaisuuden, kun taas rivitalon ikkunasta ei räntähiutaletta toisesta erota.

Mitä maaseudulla sitten näkyy, kun taivaalta sataa räntää?

Räntää tietenkin, mutta rännällä taas on maalla puolensa. Kun tielle ilmestyy traktorinjäljet, niin niiden urista voi päätellä, mihin suuntaan naapuri on lähtenyt.

Se on maaseudulla tärkeä tieto.

Kerrostaloasukin keidas on kesämökki. Jos mökkiä ei ole, niin mummola nousee arvoon arvaamattomaan. Jos ei mummolaa ole, niin mökki vuokrataan. Jos ei vuokrata mökkiä, niin vuokrataan asuntovaunu ja ajetaan se parkkiin järven rannalle muiden asuntovaunujen keskelle. Jos ei vuokrata edes asuntovaunua, niin nostetaan ainakin sähkögrilli parvekkeelle, lokki tulee ja nappaa ritilältä makkaran, mutta sille hymähdellään hyväntahtoisesti: myös kaupunkiluonto on täynnä mieltä sykähdyttäviä tapahtumia.

Maalle päästyään kaupunkilainen rentoutuu samoilla konsteilla, joilla maalainen tienasi ennen elantonsa: kaivetaan maata, kitketään ryytipenkkiä, nypitään marjoja, poimitaan sieniä, pilkotaan puita ja narrataan kaloja. Kun listaan lisätään vielä modernin mökkeilyn uusimmat pyrinnöt kuten luonnonmukainen kompostointi, niin kaupunkilaisella on maalla lomaa viettäessään likimain yhtä kiire kuin kaupungissa töitä tehdessään. Ja päivä loppuu silti aina kesken. Keväästä asti suunniteltu keraamisten kiuaskivien uudelleenladonta lykkääntyy kerta toisensa jälkeen seuraavaan aamuun.

Kuntaliitosten myötä kaupungin ja maaseudun rajat ovat hämärtyneet. Käypä esimerkki löytyy pohjoisesta Kymenlaaksosta. Keskellä metsää voi asua keskellä kaupunkia, jos asuu Valkealassa.

Kuntaliitoksia on väistämättä edessä myös täällä maakunnan eteläisessä osassa. Maalaisista tulee ennen pitkää entistä suuremman kaupungin asukkaita. Postitoimipaikan nimi vaihtuu ja vaakuna haihtuu historiaan.

Heinlahden kaupunginosaan myönnetään kahdeksan hirvenkaatolupaa.

VILLE VANHALA