Satavuotiasta Suomea juhlitaan kirkoissa, kirjastoissa ja karaokeravintoloissa

20.9.2017 13:49
Kuva: Johannes Wiehn

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen on mahtunut monenlaisia teemaan tiukasti ja löyhemmin sopivia tapahtumia. Pääjuhlaa vietetään itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, mutta kansan toivotaan iloitsevan kotimaastaan ja arvostavan itsenäisyyttä jo aiemminkin.

Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle Suomi-neidolle. Tilaisuuksia ja tapahtumia järjestävät niin valtionhallinto, kunnat, kaupungit, järjestöt, yritykset ja yksityiset kansalaiset.

— Edessä on ainutkertainen hetki maamme historiassa, jota juhlistamme ilolla ja arvokkuudella. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyspäivän juhlinta laajenee hyvällä syyllä monipäiväiseksi. Jo itsenäisyyspäivän aattona alkavat viralliset juhlatapahtumat sekä monenlaiset yhdessä rakennetut hetket tuovat hienoja sävyjä itsenäisyyden juhlintaan vahvojen perinteiden rinnalle, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen sanoo.

Itsenäisyyspäivää juhlistavaa valtakunnallista ohjelmistoa kootaan Suomi 100 -juhlavuoden verkkosivustolle osoitteeseen http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/.

Lisätietoa alueellisesta ohjelmasta saa Suomi 100 -alueverkostolta http://suomifinland100.fi/info/yhteystiedot/#alueverkosto.

Kahvit, kirjastokäynti ja karaokea

Juhlaviikon järjestäjät toivovat, että satavuotisjuhlasta muodostuisi todellinen koko kansan juhla. Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5. joulukuuta kello 14. Kahvit voi sovittaa myös muuhun kellonaikaan tuona iltapäivänä. Yhteinen hetki on tärkeintä.

Itsenäisyyspäivän aattona kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan itsenäisyyspäivän etkoille. Isänmaallisissa tunnelmissa ollaan myös Suomen karaokeravintoloissa, jotka haastavat suomalaiset 5.12. kello 21 laulamaan yhdessä ikoniset kappaleet Sininen ja valkoinen, Olen suomalainen sekä Maamme-laulun.

Sinivalkoiset värit näkyviin

Suomen toivotaan olevan juhlapäivänä kaikin mahdollisin tavoin sinivalkoinen. Siniristilippu nostetaan liehumaan kaikkiin Suomen lippusalkoihin jo 5. joulukuuta kello 18. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi.

Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan sinivalkoisin valoin keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä kaikkialla Suomessa. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä.

Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.

Jumalanpalvelus ja Linnan juhlat

Itsenäisyyspäivänä 6.12. kello 10 alkavat juhlajumalanpalvelukset kirkoissa ympäri Suomen. Useissa kirkoissa kuullaan kuorojen esittämänä Sibeliuksen Finlandia-hymni.

Aamupäivän aikana muodostetaan eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Kunniavartiot järjestetään muun muassa Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa.

Opiskelijat järjestävät perinteisen itsenäisyyspäivän juhlakulkueensa Helsingissä. Illan ohjelmassa on tietysti myös Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto.

Noin kello 22 järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden juhlailotulitus Helsingissä. Ilotulituksia on myös muissa kaupungeissa.

Mieskuorot yhteiskonsertissa Kotkassa

Kotkassa satavuotiasta Suomea juhlitaan ainakin itsenäisyyspäivän konsertilla. Kotkan Laulumiehet, Mieskuoro Kisailijat ja Karhulan Mieslaulu esittävät aimo annoksen suomalaista kuoromusiikkia Kotkan kirkossa 6.12. kello 16 alkavassa konsertissa.

Haminassa itsenäisyyspäivän ohjelmassa on muun muassa seppeleenlaskut, varuskunnallinen paraati, Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla, partiolaisten soihtukulkue ja juhlavalaistus.

Paikalliset ohjelmatiedot täydentynevät, kunhan itsenäisyyspäivä lähestyy.

Suomen itsenäistymisen avainhetkiä 1917

18.7. Eduskunta hyväksyy valtalain, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnan sisäpoliittisissa asioissa siirretään eduskunnalle. Venäjän väliaikainen hallitus ei tätä hyväksynyt, vaan päätti hajottaa eduskunnan.

9.11. Eduskunta päättää tiukassa äänestyksessä siirtää korkeimman vallan kolmimiehiselle valtionhoitajistolle. Riitaisan käsittelyn seurauksena nimivalinnat jäävät tekemättä.

15.11. Eduskunta hyväksyy uuden valtalain, jossa korkein valta siirrettään kokonaisuudessaan eduskunnalle. Tämä valtalaki ei enää sisällä varauksia venäläisten vallasta Suomessa.

27.11. Eduskunnan nimittämän senaatin työ alkaa P. E. Svinhufvudin johdolla, hallitusohjelman ensimmäisenä tavoitteena on itsenäisyyden turvaaminen.

4.12. Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus lukee laatimansa itsenäisyysjulistuksen ilmoituksena eduskunnalle.

6.12. itsenäisyysjulistus hyväksytään Suomen eduskunnassa äänin 100–88. Tämä julistuksen hyväksymispäivä vakiintuu myöhemmin Suomen kansallispäiväksi, itsenäisyyspäiväksi.

31.12. Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

4.—10.1.1918 Pohjoismaat, Saksa ja Ranska tunnustavat Suomen itsenäisyyden.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Riina Lehtoranta