Joona Mielonen:

Kotkan Herrojentalojen suojelu ei ole yksin omistajan asia

11.9.2017 5:08
Kuva: Kimmo Seppälä
Kotkalaisen kaupunginvaltuutettu Joona Mielosen (vas.) suvulla on myös Sokeritehtaan tausta.
Kotkalaisen kaupunginvaltuutettu Joona Mielosen (vas.) suvulla on myös Sokeritehtaan tausta.

Kotkan kaupunginvaltuutettu Joona Mielonen (vas.) osallistuu Sokeritehtaan Herrojentaloja koskevaan keskusteluun. Mielonen on apulaisohjaaja elokuvassa ”Suomen hauskin mies”. Elokuvaa kuvattiin Herrojentaloissa parisen viikkoa sitten. Kuvauspaikaksi talo päätyi Mielosen ehdotuksesta.

Tiivistetysti

”Sokeritehtaan Herrojentalojen suojeleminen olisi erittäin tärkeää alueen kulttuurihistorian säilymisen kannalta, sillä tehtaan työntekijöiden yhteisöstä ei enää ole paljoa muuta jäljellä.

Muun muassa Toukolan kiinteistö on täysin menetetty tapaus näiden viiden tyhjillään olo vuoden aikana. Samaa kohtaloa ei saa tapahtua huomattavasti arvokkaammille Herrojentaloille."

Joona Mielonen

— Talojen suojelemisen edistäminen ei ole vain omistajasta kiinni. Kunnan tulee pitää huoli rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisista arvoista kaavoituksessa.

— Suojelua voi hakea kahdella tapaa: kaupunki tai rakennuskulttuuria edistävä yhdistys voi tehdä suojeluesityksen tai suojelusta voidaan määrätä asemakaavassa kaupungin toimesta, Joona Mielonen perustelee.

Kuva: Sari Tauru
Matti Nevalainen asui Sokeritehtaan alueella vuosina 1935-1954. Taustalla oleva Herrojentalo oli tehtaanjohtajan asunto. Yläkerrassa asui Nevalaisen kaveri. Siellä leikittiin usein.
Matti Nevalainen asui Sokeritehtaan alueella vuosina 1935-1954. Taustalla oleva Herrojentalo oli tehtaanjohtajan asunto. Yläkerrassa asui Nevalaisen kaveri. Siellä leikittiin usein.

Mielonen muistuttaa, että tällä tavoin estetään, ettei rakennusta pureta ilman lupaa.

— Suojeleminen ei kuitenkaan pelkästään riitä talojen pelastamiseksi, vaan sitä on edistettävä hyvässä yhteistyössä omistajan kanssa.

Joona Mielonen muistuttaa, että Herrojentalot ovat olleet vuosia tyhjillään.

— Nyt olisi tärkeintä talojen kannalta löytää niille uusi omistaja jolla olisi intoa kehittää ja investoida taloihin. Talot ovat näkemykseni mukaan vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, hän sanoo.

Kuva: Sari Tauru
Näkymä merelle Herrojentalon kuistilta.
Näkymä merelle Herrojentalon kuistilta.

Mielonen sanoo, että vaihtoehtoinen malli olisi perustaa talojen ympärille sen hoidosta vastaava yhdistys alueen asukkaiden ja muuten kiinnostuneiden kesken yhteistyössä omistajan kanssa.

— Omistus voisi pysyä Dupontilla, mutta yhdistys saisi kunnostusta vastaan käyttöönsä talon. Jokin takuu pitäisi tietenkin olla siitä, että omistaja ei heti kunnostuksen jälkeen myy taloa eteenpäin.

Mielonen muistuttaa, että Suomessa on olemassa yleishyödyllisten ja muuten arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen tukimuotoja, joita voi hakea vain yhdistykset.

— Esimerkiksi Kotiseutuliitto jakaa korjausavustuksia vuosittain.

Joona Mielonen muistuttaa, että suojelua ei tarvitse pitää omistajan kannalta vain rajoittavana ja huonona asiana, koska suojelluille taloillekin on olemassa omat avustuksensa.

— Yhdistys voisi vastata taloista, vuokrata eteenpäin asunnoiksi tai juhlatiloiksi. Taloilla on lukemattomat käyttömahdollisuudet. Talot voisivat olla ratkaisu myös Kotkan huutavaan asunnottomien hätämajoitustilojen pulaan. Tätä pyörittävään yleishyödylliseen toimintaan voisi saada avustusta kunnalta tai esimerkiksi RAY:ltä. Silloin talojen suojeleminen saisi yhteiskunnallisesti merkittävää sisältöä.

Mielosella on myös vankka lupaus:

— Jos omistaja on kiinnostunut selvittämään yhdistysmallia, niin tarjoan auttavan käteni sen järjestämisessä, hän lopettaa.

Artikkelin on Joona Mielosen mielipidekirjoituksesta toimittanut Issu Huovinen.

Kuva: Sari Tauru
Herrojen talon arkkitehtuurissa on hienoja yksityiskohtia.
Herrojen talon arkkitehtuurissa on hienoja yksityiskohtia.

Joona Mielosen tausta

Mielosen äidin puoleinen suku on asunut Sokeritehtaan miljöössä.

Hänen mummo oli trukkikuski Sokeritehtaalla ja vaari luottamusmies. Hänen enonsa on vielä töissä tehtaalla.

Toukola oli keskiössä tehtaan työläisten elämässä. Joona Mielosen äiti oli Toukolassa kerhonvetäjänä, ja lopulta 40 vuotta Toukolassa tarhassa töissä. Hänen Vaarinsa veti pingiskerhoa ja oli toverikunnan puheenjohtaja pitkään.

Joona Mielonen itse kävi myös Toukolan päiväkodin.