Tutkijoiden rysäpyynti on osoittanut kalatien toimivan Korkeakoskella

6.9.2017 20:15
Kuva: Raimo Eerola
Tutkimusassistentti Vesa Rantanen nostaa kalaa merkittäväksi Korkeakosken heittolaiturilta.
Tutkimusassistentti Vesa Rantanen nostaa kalaa merkittäväksi Korkeakosken heittolaiturilta.

Kotkassa Korkeakosken voimalaitoksen alla Kymijoessa on seurattu nyt reilun viikon ajan lohikalojen nousua kutupaikoilleen.

Luonnonvarakeskuksen kenttätyöporukka aloitti rysäpyynnin Korkeakoskella elokuun lopulla.

Kenttätyöporukkaan kuuluva luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Vesa Rantanen kertoo lohta tulleen rysiin vielä niukasti.

– Lohi on kuitenkin jo liikkeellä. Olemme saaneet nyt seitsemän lohta merkittyä, kertoo Rantanen.

Rysäpyynnissä sivusaaliina on tullut lahnaa ja toutainta.

Korkeakosken kalatietutkimus kuuluu Rantasen mukaan isompaan kokonaisuuteen, Sateenvarjo 2 -projektiin, jossa Korkeakosken lisäksi tutkimuksia tehdään Oulun Merikoskella ja Uumajan voimalaitospadolla.

Kalatietutkimus on luonnonvarakeskuksen oma hanke, jossa lohet ja taimenet merkataan pienillä mikrosiruilla. Niiden avulla pystytään seuraamaan kalojen hakeutumista kutupaikoilleen kalatiehen asennetuilla lukulaitteilla.

– Sekä Tornionjoessa että Oulunjoessa on ollut vielä yhtä hiljaista kuin Korkeakoskella. Lohikala ei ole vielä liikkunut, kertoo Rantanen.

Korkeakoskella vesi on Rantasen mukaan tällä hetkellä niin alhaalla, että lohi ei nouse.

Kotkassa rysäpyyntiä testattiin viime vuoden puolella, jolloin jo saatiin Rantasen mukaan vihjeitä siitä, että lohikalat ovat löytäneet paikan.

– Tänä vuonna olemme Korkeakoskella niin pitkään kuin lohi nousee. Ainakin lokakuun alkupuolelle saakka, kertoo Rantanen.

Rantasen mielestä erityismaininta Kotkassa kuuluu paikallisille asukkaille.

– Paikalliset asukkaat ovat olleet todella avuliaita. Se on sitä kymiläistä mentaliteettia, sanoo Rantanen.

Keskiviikkona rysäpyynti ei tuonut ainuttakaan lohikalaa, mutta paikallinen kalastaja Reko Aho toi pyytämänsä lohen merkittäväksi.

Kalatien toimivuudesta Rantasen mukaan on osoituksena jo paikalliselta vesiensuojeluyhdistykseltä saatu seurantatieto.

– Tänä syksynä Korkeakosken kalatietä on laskettu nousseen jo reilut parisenkymmentä lohta ja yli viisikymmentä meritaimenta, kertoo Rantanen.

Rantanen sanoo lohikalojen nousun olevan täysin verrannollinen veden juoksutukseen ja jokiveden korkeuteen.

– Startti Korkeakoskella on ollut hyvä. Hitaasti kiiruhtaen saamme varmasti riittävästi tutkimustietoa alueen kalakannasta, sanoo Rantanen. – Tällä hetkellä tietoa kalatien toimivuudesta ja sen kehittämismahdollisuuksista on vielä niukasti.

|TIMO SUURNÄKKI