Kymenlaaksolaista lähiruokaa tarjolla Suomen toiseksi suurimmilla lähiruokamessuilla ensi viikonloppuna

6.9.2017 18:37
Kuva: Lukas Pearsall
Maria Tigerstedt (vasemmalla) on messujen kantava voima. Tuula Repo ja ProAgria-järjestö ovat olleet alusta saakka merkittävä yhteistyökumppani.
Maria Tigerstedt (vasemmalla) on messujen kantava voima. Tuula Repo ja ProAgria-järjestö ovat olleet alusta saakka merkittävä yhteistyökumppani.

Jos ei itse pidä maaseutua elävänä, ei sitä tee kukaan muukaan.

Viime vuosi oli oikeastaan ensimmäinen, jolloin kouvolalainen yleisö todella löysi messut.

Maria Tigerstedt

Tätä mieltä on elimäkeläinen viinitilayrittäjä ja Lähiruoan ystävät ry:n puheenjohtaja Maria Tigerstedt, ja tästä syystä hän on jälleen urakoimassa pystyyn Elimäen lähiruokamessuja.

Työ alkoi jo vuosi sitten, viikko sen jälkeen, kun edelliset messut olivat päättyneet.

— Tämä viimeinen kuukausi on ollut sellainen rutistus, että päivittäisestä työpanoksestani noin puolet on ollut messuja ja puolet omia töitä. Täytyy olla vähän hurahtanut, että hommaa tekee talkoona, Tigerstedt sanoo.

Viime vuonna kävijöitä lähes 8 000

Elimäen lähiruokamessut on Suomen suurin lähiruokatapahtuma heti Kauhajoen ruokamessujen jälkeen. Elimäen-tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna näytteilleasettajia oli lähes 80 ja kävijöitä noin 8 000 eri puolilta Etelä-Suomea.

Tänä vuonna järjestäjät odottavat vähintään samanlaisia lukuja.

— Viime vuosi oli oikeastaan ensimmäinen, jolloin kouvolalainen yleisö todella löysi messut. Aiemmin kävijöitä tuli pääasiassa pääkaupunkiseudulta.

Mitä voi kutsua lähiruoaksi?

Mitä lähiruoka tarkalleen ottaen tarkoittaa? Miten lähellä ruoan pitää olla tuotettu, että sitä voi kutsua lähiruoaksi?

— Lähiruokaa on yritetty määritellä, mutta vaikeaa se on, sanoo kehityspäällikkö Tuula Repo Etelä-Suomen ProAgriasta.

Hänen mukaansa esimerkiksi Lapin puikulaperuna on arvostettu kotimainen tuote — mutta ei se ole lähiruokaa kymenlaaksolaiselle. Lappilaiselle se on.

Hän luonnehtisi lähiruokaa näin:

— Sillä alueella, jolla se ruoka on tuotettu, on käytetty niitä tuotantopanoksia, joita on ollut saatavilla lähellä, ja se ruoka myös kulutetaan lähellä sitä paikkaa, jossa se on tuotettu.

Määritelmä on kieltämättä pitkä, ja Repo sanookin, että lähiruoka tarvitsisi kokonaan uuden termin.

Yhtä kaikki hän on sitä mieltä, että suomalaisen ei kannata mennä ruoan perässä automaattisesti merta edemmäs kalaan.

— Ensin kannattaa katsoa lähelle.

Tarinat kiinnostavat ulkomailla

Repo sanoo odottaneensa 20 vuotta, että ruoka ymmärretään nostaa matkailuvaltiksi Suomessa. Monissa muissa maailmankolkissa ruoan asema matkailussa on itsestäänselvyys.

Nyt alkaa näyttää hyvältä myös Suomessa. Tuottajat ja markkinointikoneistot ovat heränneet siihen, että Suomen puhdas luonto ja sen antimet kiinnostavat ulkomailla. Paikalliset tuotteet ja tarinat kiinnostavat myös kotimaanmatkailijoita.

— Kansainvälisillä markkinoilla on erittäin tärkeää kertoa, kuka tekee ja missä tekee. Suomessa henkilöt jätetään usein insinöörimäisesti taka-alalle, Repo sanoo.

3 x lähiruokamessujen tärppi

1 Lähiruokatorin kymmenet näytteilleasettajat, jotka tulevat pääosin Kymenlaaksosta.

2 Yrittäjä Saimi Hoyerin luento Moision kartanossa 9.9. aiheena paikallisruoka matkailun vetonaulana.

3 Työnäytökset sokerikoristeiden teosta kalankäsittelyyn ja lampaan keritsemiseen.

Elimäen lähiruokamessut 9.—10. syyskuuta kello 10—16.

Elimäen lähiruokamessut

Järjestetään Elimäellä Kuutostien varressa 9.—10. syyskuuta kello 10—16.

Yksi Suomen suurimmista lähiruokatapahtumista.

Lähiruokatori Mustilan koulun pihapiirissä (Alppiruusuntie 99).

Ohjelmaa myös kotiseutumuseon alueella, Arboretumissa ja Moision kartanossa.

Tämän vuoden teemana liha ja lihatuotteet.

Pääsymaksu oikeuttaa pääsyyn messualueelle molempina päivinä sekä pysäköintiin ja messukyyteihin.

Tiina Aho