Mittari näyttää 37 ja rapiat. Mistä tietää, onko lämpö sairauden oire vai tuskanhikeä?

13.7.2017 16:03
Kuva: AOP
Markkinoilla on paljon digitaalisia kuumemittareita, mutta moni luottaa edelleen myös perinteiseen elohopeamittariin.
Markkinoilla on paljon digitaalisia kuumemittareita, mutta moni luottaa edelleen myös perinteiseen elohopeamittariin.

1 | Mikä on ihmisen normaali ruumiinlämpö, yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma Lääkäriseura Duodecimista?

Jos täysin oireeton mittaa lämpöä ja se on yli 37, lämmönnousulla ei ole merkitystä.

Jaakko Halonen

Lapsilla liikunta nostaa lämpöä huomattavasti voimakkaammin kuin aikuisella.

Osmo Saarelma

— Normaalin ylärajana pidetään usein suunnilleen aluetta 36,5—37,5 astetta, mutta tästä on huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Samalla ihmisellä lämpö vaihtelee esimerkiksi eri vuorokaudenaikoina: illalla lämpö voi normaalisti olla 0,5 astetta korkeampi kuin aamulla. Ilman sairauden tunnetta rajoista poikkeavaa lämpöä ei yleensä kannata pitää epänormaalina.

2 | Miksi ruumiinlämpö vaihtelee yksilöllisesti?

Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen, Terveystalo Jyväskylä:

— Erilainen ruumiinlämpö johtuu yksilöiden erilaisesta aineenvaihdunnasta. Kun aineenvaihdunta on vilkasta, ruumiinlämpö on koholla, ja kun se on hitaampaa, ruumiinlämpö on matalampi. Useimmiten kehon lämpö on noin 37 asteen tienoilla, pieni vaihtelu on epätavallisempaa.

3 | Miksi ruumiinlämpö on terveydenhoidossa niin olennainen asia, että sitä aina mitataan?

OS: — Moni sairaus nostaa ruumiinlämpöä joko kiihdyttämällä lämpöä tuottavia elintoimintoja tai asettamalla elimistön oman "termostaatin" normaalista poikkeavaan asentoon. Parhaimmillaan ruumiinlämpö sekä kertoo sairauden vaikeusasteesta että toimii tilan pidempiaikaisen seurannan välineenä. Lämmön mittaaminen on perinteisesti ollut yksi harvoista ja helpoista keinoista potilaan tilan seuraamiseen, mutta toki nykyaikaiset sairaalaseurannan välineet tarjoavat paljon täsmällisempää tietoa vaivoista kuin pelkkä lämmön mittaus.

4 | Missä tilanteissa ruumiinlämmön seuraaminen on suositeltavaa?

OS: — Lämmön mittaaminen voi olla hyödyllistä flunssan tai muiden tartuntasairauksien alkuvaiheessa, jossa useita päiviä kestävä korkea kuume voi olla merkkinä hoitoa vaativasta sairaudesta. Lämmön pidempiaikaisesta rekisteröinnistä ei yleensä ole hyötyä, paitsi jos on selvästi kuumeinen olo ilman erityistä syytä. Pitkäaikainen yli kolme viikkoa kestävä kuumeilu voi olla merkki muunlaisesta sairaudesta ja on syy hakeutua lääkäriin.

JH: — Myös vastasyntyneellä vauvalla ruumiinlämmön mittaaminen on hyvin tärkeää kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana, sillä kuume näin pienellä lapsella voi olla merkki vakavasta yleisinfektiosta.

5 | Mitä kaikkea kuumemittarin lukemista voi päätellä?

JH: — Päätelmät on sidottu oireisiin. Jos täysin oireeton mittaa lämpöä ja se on yli 37, lämmönnousulla ei ole merkitystä. Naisilla kuukautiskiertoon liittyvä munasolun irtoaminen ja keltarauhashormonin eritys nostaa kehon lämpöä 0,5—1 astetta kuukautiskierron puolivälissä.

— Kuume on usein merkki elimistön tulehdusreaktiosta. Jos kohonneisiin lukemiin liittyy infektio-oireita, esimerkiksi nuhaa ja yskää, se viittaa ärhäkämpään infektioon, jonka on aiheuttanut virus tai bakteeri. Tavallisesti kuumeena pidetään aikuisella 38,5—39 asteen ylittäviä lukemia.

6 | Millaisten lukemien perusteella on syytä hakeutua lääkäriin?

JH: — Vähäoireinen aikuinen voi seurata korkeaakin kuumetta muutamia päiviä. Kuumeisen pienen vauvan kanssa taas on lähdettävä nopeasti lääkäriin. Jos aikuisella tai isommalla lapsella kuumeeseen liittyy voimakkaita oireita, kuten rintapistoa, hengenahdistusta tai voimakasta päänsärkyä, tilanne pitäisi tarkistaa pian lääkärissä. Joskus korkean kuumeen takana voi olla keuhkokuume tai keskushermoston infektio, kuten aivokalvontulehdus.

7 | Millaisia eroja mittareissa on?

OS: — Nykyään on pääasiassa kahdenlaisia mittareita. Digitaalinen lämpömittari, jolla mitataan lämpöä esimerkiksi kainalosta tai peräaukosta, perustuu metallin sähkönjohtavuuteen. Sen antama lukema lienee jonkin verran luotettavampi kuin infrapunasäteilyä mittaavan korvalämpömittarin. Usein lukemien heittely johtunee kuitenkin enemmän mittaustekniikan vaihtelusta kuin itse mittarista. Molemmilla mittareilla saadaan kelvollisia tuloksia.

8 | Miten lämpöä kannattaa mitata?

OS: — Mittaamisen olisi hyvä tapahtua toistuvilla kerroilla samalla tavalla. Kainalosta mitattu lämpö on hieman herkempi huoneilman lämmönvaihtelulle kuin korvasta tai peräsuolesta mitattu. Korvasta mittaaminen on nopeuden vuoksi helppoa esimerkiksi lapsilla.

JH: — Käytännössä kainalosta mittaaminen voi olla helpointa, mutta kannattaa katsoa, että mittari on kunnolla paikallaan: tiiviisti kainalossa ja ihoa vasten. Hoikalla ihmisellä mittari saattaa joskus jäädä kainalokuopassa irti ihosta. Pikkulapsilla ja vauvoilla luotettavin mittaustapa on kehon sisältä eli peräsuolesta tai suusta.

— Jos mittari antaa tuloksen hyvin nopeasti ja lukema on kovin matala eli paljon alle 36,5, mittaria on syytä pitää varmuuden vuoksi kauemmin. Lasten olisi hyvä olla jonkin aikaa rauhassa paikallaan ennen mittausta.

9 | Miten lapsen ja aikuisen ruumiinlämpö eroavat toisistaan?

OS: — Lapsilla liikunta nostaa lämpöä huomattavasti voimakkaammin kuin aikuisella, koska lapsen aineenvaihdunta on herkempi kuin aikuisen. Levossa olevalla lapsella kuumeena pidetään yli 38 asteen lukemia peräsuolesta mitattuna. Korvamittauksissa arvot ovat matalammat, ja lapsen kuumeen rajana voidaan pitää 37,5 asteen ylittäviä arvoja.

10 | Miten fyysinen ja psyykkinen stressi vaikuttavat ruumiinlämpöön?

OS: — Fyysinen rasitus nostaa lämpöä. Henkinen stressi voi myös kiihdyttää elintoimintoja ja jopa nostaa lämpöä, joskin "tuskanhiki" saattaa johtua myös pelkästään emootiosta ilman, että lämpö on noussut.

JH: — Elimistö pyrkii jäähdyttämään fyysisen stressin aiheuttamaa lämmönnousua hikoilemalla. Jos urheilee tai tekee raskasta ruumiillista työtä korkeissa lämpötiloissa, yli 30 asteen lämmössä, elimistön kyky jäähdyttää kehoa loppuu nopeammin. Tällöin voi seurata lämpöhalvaus, jossa kehon lämpötila nousee liikaa. Lievässä tilanteessa hoitona on kehon viilentäminen, riittävä nesteiden nauttiminen ja lepo.

Elina Jäntti