Milloin kannattaa jäädä lomalle? — Katso Kotkan sateisimmat ja helteisimmät kesäkuukaudet tästä!

17.6.2017 15:00
Kuva: AOP
Kesähelle on Eero Könösen suosikkisää. Myrskybongauksen hän jättää muille.
Kesähelle on Eero Könösen suosikkisää. Myrskybongauksen hän jättää muille.

Eero Könönen on tilastoinut säätä vuodesta 1972. Muistiinpanojen teko on unohtunut vain kerran, armeijan alussa.

Eero Könönen oli 15-vuotias aloittaessaan sääilmiöiden kirjanpidon. Oli 25. kesäkuuta 1972, kun hän raapusti kirjaseen ensimmäiset sääaiheiset muistiinpanonsa.

— Oli hurja hellepäivä — ja muuten sama päivä, kun pääsin ripille — kun aloin laittaa lämpötiloja ylös. Muistan, että hellejakso jatkui heinäkuun 20. päivän tienoille.

Se oli yksi kuumimpia kesiä Könösen tilastojen ajalta, kesien 1975 ja 2010 lisäksi. Vuonna 2010 Liperissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys.

Takana on pitkä rupeama sään tilastointia. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ilmatieteen laitoksen tämänhetkiset vertailutilastot alkavat vuodesta 1961.

Milloin kannattaa jäädä lomalle? — Katso tästä Kotkan säätilastoja

Alla olevasta grafiikasta löydät selaamalla mm. auringonpaisteisten tuntien keskimäärän eri kuukausina, keskilämpötilat ja sateen keskimäärät. Lämpötiöa- ja sadetilastot on koottu vuosilta 1981—2010. Maasalamoiden keskiarvo on vuosilta 2002—2015.

Säätä mitataan neljästi päivässä

Joensuulainen Könönen on ammatiltaan äidinkielen lehtori. Leipätyön lisäksi sään mittaaminen rytmittää arkea.

Jotta saisi laskettua vuorokauden keskilämmön, Könönen mittaa lämpötilan neljästi päivässä: kolmelta aamuyöllä, yhdeksältä aamulla, kolmelta iltapäivällä ja yhdeksältä illalla.

Lisäksi joka päivä Könönen kuvailee päivän sään lyhyesti muistikirjaansa. Muistiinpanot jäivät tekemättä vain armeija-ajan alussa kuukauden ajalta.

— Siellä oleminen oli niin outoa, että unohtui.

Sääasemaa Könösellä ei ole, mutta useita mittareita kyllä. Lisäksi hän seuraa lämpötiloja Ilmatieteen laitoksen ja Forecan verkkosivuilta.

— Sademittarikin löytyy, mutta lämpötilojen mittaamisesta olen erityisesti kiinnostunut. Myrskyjen bongaaminen ei kiinnosta, se on enemmänkin pelottavaa. Odottelen aina, että menisi 25 astetta rikki ja pääsisi vaikka lekottelemaan rannalle.

Vuotuinen keskilämpötila nousee

Ilmastonmuutos näkyy tilastoissa selvästi, Könönen sanoo. Kesien lämpötila ei ole juurikaan muuttunut, mutta vuotuinen keskilämpötila on noussut vuosi vuodelta.

—1970–1990-luvuilla oli vielä pitkiä talvia, kun taas 2000-luvulla ainakin kolmena vuotena pysyvä lumi on tullut vasta tammikuussa. Esimerkiksi vuonna 1981 pysyvä talvi alkoi lokakuulta, ja vielä vappunakin Joensuussa oli yli puoli metriä lunta.

Könönen on tuttavapiirissään säämies, jolta kysytään ennustuksia. Tunnustusta on tullut myös viime vuoden säänennustuksen suomenmestaruuskilpailuissa, joissa hän sijoittui kolmanneksi.

Mikä säässä oikein viehättää?

— Numerot, esimerkiksi urheilutilastot, yleensäkin kiinnostavat. Kyllähän säätä moni seuraa, minulla tämä on vain mennyt vähän yli, Könönen naurahtaa.

Jenni Hirvinen