Heikki Laaksoselle Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinto

16.5.2017 18:00
Kuva: Kimmo Seppälä
Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinnon saanut Heikki Laaksonen kertoo, että maisemasuunnittelu pohjautuu aina paikan ominaisuuksiin. Katariina Meripuiston suunnittelun lähtökohtina olivat taustalla näkyvä vanha kuningastammi ja rantaviiva.
Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinnon saanut Heikki Laaksonen kertoo, että maisemasuunnittelu pohjautuu aina paikan ominaisuuksiin. Katariina Meripuiston suunnittelun lähtökohtina olivat taustalla näkyvä vanha kuningastammi ja rantaviiva.

Kotkan kaupunginpuutarhuri, puutarhaneuvos Heikki Laaksonen on saanut Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinnon. 10 000 euron palkinto myönnettiin Laaksoselle tiistaina Haminassa ”puutarhaunelmien ja vihreiden visioiden toteuttamisesta”.

— Palkinto tuli yllätyksenä. En osannut odottaa tällaista tunnustusta, vaikka ympäristökulttuuri onkin yksi vanhimpia kulttuurin muotoja, Laaksonen kiittelee.

61-vuotias Laaksonen on saanut lukuisia muitakin palkintoja ja tunnustuksia Kotkaan suunnittelemistaan puistoista. Hänen mukaansa huomionosoitukset kertovat ympäristökulttuurin arvostuksen noususta.

Kun Laaksonen aloitti Kotkan kaupunginpuutarhurina vuonna 1983, kaupungin ympäristö oli surkeassa jamassa.

— Ympäristökulttuurin arvostus oli täysin kadoksissa 1960—80-luvuilla. Nyt on vaikea kuvitella, että vielä 80-luvulla Hovinsaarella oli avokaatopaikka.

Laaksosen oli tarkoitus olla Kotkassa vain muutaman vuoden, mutta harmaa ja ankea teollisuuskaupunki oli nuorelle maisemasuunnittelijalle haaste.

— Kotkassa oli hyvät lähtökohdat: sijainti Kymijoen suistossa, saaristo, meren ympäröimä keskusta, kalliopintaa ja korkeuseroja sekä mielenkiintoinen historia.

Laaksonen otti tavoitteekseen tehdä Kotkasta Suomen merkittävimmän puistokaupungin. Toiveen toteutuminen 30 vuodessa on vaatinut paljon sitkeää työtä.

Ensimmäinen Laaksosen johtama iso projekti oli Sapokan vesipuisto, jonka kunnostaminen alkoi vuonna 1990 lamavuosien kynnyksellä.

— Se oli ponnahdus eteenpäin, mutta myös melkoinen riski.

Kun puisto valmistui vuonna 1994 ja alkoi niittää mainetta ja kunniaa, muuttui pikkuhiljaa myös kotkalaisten asenne.

— Se oli erikoinen tilanne, kun hajujen ja pahan makuisen veden haukkumisen sijasta kiiteltiinkin kaupungin kauneutta.

Laaksonen jakaa kiitosta Kotkan kaupungin puistotoimelle. Hänen mukaansa Kotkan nousu mutasarjasta maan parhaaksi puistokaupungiksi on tapahtunut yhteistyöllä.

— Kaikki lähtee tiimityöstä. Meillä on loistava organisaatio.

Uusia isoja viherrakennuskohteita ei Kotkassa ole enää näköpiirissä, vaan suurin osa varoista käytetään olemassa olevien puistojen kohentamiseen. Laaksonen korostaa kunnossapidon merkitystä. Isotkin investoinnit menettävät pian merkityksensä, jos niistä ei pidetä huolta.

— Esimerkiksi Sapokan vesipuisto on nyt huomattavasti parempi kohde kuin palkinnot voittaessaan.

Outi Palmu