Villieläimetkin urbanisoituvat — Kotkassa viihtyvät rusakot ja valkoposkihanhet

15.4.2017 15:15
Kuva: Raimo Eerola
Valkoposkihanhia laiduntaa Katariinanniemessä joka kesä.
Valkoposkihanhia laiduntaa Katariinanniemessä joka kesä.

Kotkassa kaupungissa elävät ja viihtyvät eläimet eivät ole harvinainen näky. Citykanit, kuten monet muut vieraslajit, lähtevät usein leviämään vapaaksi päästetyistä lemmikkieläimistä.

Kotkassa citykaneja ei tiedetä olevan, mutta rusakkoja voi havaita.

Kunnossapidon työnjohtaja Sari Yrjölän mukaan rusakot saattavat tuhota yksittäisiä puita, mutta niitä ei ole riesaksi asti. Rusakoiden perässä ovat kenties saapuneet ketut ja pöllöt, joita on Katariinassa nähty. Villieläinten urbanisoituminen on Keski-Euroopasta tuttu ilmiö. Isommissa kaupungeissa Helsinkiä ja Lontoota myöten voi törmätä villieläimiin.

— Olisihan se masentavaa, jos kaupungit olisivat vain ihmisten betonielämää varten. Globaalien uhkien ja biodiversiteetin murenemisen aikana on rohkaisevaa nähdä, mikä yritys eläimillä itsellään on selviytyä, Suomen Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen toteaa.

Kotkassa kaupunkieläimet eivät ole aiheuttaneet suurta haittaa, mutta Yrjölä toivoo, etteivät kannat kasvaisi liiaksi. Katariinassa viihtyviä valkoposkihanhia alkaa olla liikaa.

— Niistä emme tykkää ollenkaan. Ne kakkaavat nurmikolle ja rajoittavat jossain määrin puiston käyttöä. Uimarannoilta nurmikkokarikkoa on yritetty poistaa, sillä ne tulevat ruuan perässä. Ei hanhille kauheasti mitään voi, ne ovat oman aikansa ja sitten lähtevät, Yrjölä kertoo.

Rusakko

Keskikokoinen nisäkäs, Suomen suurin jäniseläin.

Selkäpuoli harmaanruskea, vatsa valkea.

Pyöreähkö pää ja kuono, pitkät mustakärkiset korvat

Syö heiniä, ruohoa, viljaa, puunkuorta, varpuja.

Suosii avoimia ympäristöjä, joissa matala kasvillisuus: niityt, metsänreunat ja viljelymaat ovat tyypillisiä elinpaikkoja. Viihtyy myös asutuskeskusten avoimilla paikoilla

Lähde: Luontoportti.com

Valkoposkihanhi

Selväpiirteisen valko-, musta- ja harmaakuvioinen pienehkö hanhilaji.

Aikaisemmin tavattiin Suomessa vain läpimuuttajana, mutta on nykyisin myös pesimälintuna lähes koko rannikkoalueella.

Voimakas kannankasvu ilmenee alkaneena levittäytymisenä sisämaan järville.

Suomen ensimmäiset pesinnät todettiin 1980-luvun alussa.

Muuttoaikana kerääntyvät suuriksi parviksi ja laiduntavat kesysti muun muassa puistoissa ja pelloilla aivan ihmisasutuksen keskellä.

Syö erilaisia kasveja, joita laiduntaa rantaniityiltä, pelloilta ja myös nurmikoilta.

Lähde: Luontoportti.com, Lintuatlas.fi