Sudet kiehtovat ja pelottavat. Niiden kautta käydään myös keskustelua vaikkapa metsästyskulttuurista ja aluepolitiikasta, sanoo tutkija Outi Ratamäki.
Hän myös kaipaa lisää tutkimusta, sillä sudesta tiedetään verrattain vähän. Siksi erilaiset uskomukset ja mielikuvat jylläävät keskustelussa.
Lue sunnuntain Kymen Sanomista, millaisia kokemuksia lehden lukijoilla on sudesta.
Kommentoi
Lähetä
Twitter
5Taajamissa pyörivät suden näköiset oliot eivät millään voi näköjään olla susia, koska asiantuntijoiden mielestä oikea susi väistää ihmistä ja ei voi sietää edes ihmisen hajua. Edellä mainitusta voidaan varmasti päätellä, että taajamissa pyörivät susilta vaikuttavat oliot ovat villiintyneitä koiria tai koirasusia, jotka saa vapaasti ampua yleinen metsästyksen turvallisuus määräyksiä noudattaen.
Mielestäni asia hoidettava nopeasti, koska ilmeisen riskin toteduttua on raadellun lapsen kannalta on yksi ja sama oliko kyseessä villiintynyt koira, koirasusi tai susi, jälki on kamalaa joka tapauksessa.
3Taitta se susi sittenkin olla vaarallinen
Susilauma terrorisoi Karjalassa
Julkaistu 31.1.2012 16:23
Poliisi joutui maanantaina ampumaan kaksi aggressiivista sutta Pitkärannan kaupungissa Venäjän Karjalassa, kertoo RIA Novosti.
Poliisi sai ilmoituksen susista, kun lauma oli hyökännyt miehen kimppuun Parkovaja ulitsalla.
Poliisi paikallistikin sudet rakennuksen edestä Parkovaja ulitsalla.
Kun poliisit astuivat ulos autosta, yksi susista hyökkäsi poliiseja kohti. Poliisi ampui suden, ja myös toisen heitä kohti hyökänneen suden.
Välikohtauksen jälkeen loput susista luikkivat takaisin metsään.
IS
4Sudet ovat olleet rauhoitettuja vuodesta 1973 lähtien. Tuosta ajankohdasta lähtien on Suomessa ehtinyt kasvaa vähintään 4-6 susisukupolvea , joiden ei ole tarvinnut ihmisistä väistää. Ihmiset ovat sutta väistäneet toisten metsäneläjien kanssa aina kohdatessaan. Jo historiasta tuttu ja susia tutkivien tiedemiesten hyvin tuntema monivaiheinen kehitys suden käyttäytymisessä on nyt vaarallisessa vaiheessa. Susi ei enää kunnioita ihmistä eikä yritä piiloutua koska sitä ei metsästetä. Susi ei ole oppinut pelkoa emolta ja muilta lauman jäseniltä. Sukupolvi toisensa jälkeen on entistä rohkeampi. Susi tietää nyt tietää olevansa vahvempi kuin aseeton ihminen. Hyökkäävä käytös on tullut väistelyn tilalle ja kotieläimet viedään silmien alta. Seuraava vaihe on ihmisuhrit. Kysymys kuuluu milloin? Taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä viihtyvät sudet ovat alkaneet pitää aluettaan omana reviirinään, koska kaikki niitä väistävät ihminen mukaan lukien. Mitähän mahtaa tapahtua kun sutta vastaan tulee lapsi, joka ei ymmärrä väistää? Maa- ja metsätalousministeriön kielteisistä susilupapäätöksistä on joissain tapauksissa kanneltu valtioneu-voston oikeuskanslerille. Oikeuskansleri on tarkastellut asiaa Suomen perustuslain lähtökohdista. Oikeuskansleri on vastauksessaan Dnro 1277/1/03, 20.12.2004 todennut asiassa mm. seuraavaa: ”Peto-eläinten kotieläimille aiheuttamat vahingot ja niiden ihmisille aiheuttama tai ainakin niistä ihmisten asuin- ja liikkumisalueilla tehtyihin havaintoihin perustuvat todellisiksi mielletyt uhat ovat sellaisia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, joiden poistaminen on julkisen vallan velvollisuutena. Susi enempää kuin muutkaan petoeläimet eivät meillä kuulu asuttujen seutujen luonnonoloihin. Tältä osin viranomaisilla tulee olla nopeasti vaikuttavat tehokkaat keinot, joilla torjutaan ihmisasumusten, taajamien tai ihmisten käyttämien liikenne- ja kulkuväylien läheisyyteen tulevat petoeläimet. Kyllä tässä on annettu poliisiviranomaisille selkeä käsky puuttua ripeästi uhkaa poistamaan. Kun uhasta on viranomaisille ilmoitettu ja mikäli ihmisen terveys vaarantuu siksi, että vaaraa ei ole asianmukaisesti poistettu on mielestäni kyseessä virkarikos ja viraltapano.
8Ehkä susiviha ja fobiat kumpuavat suurelta osin siitä ärtymyksestä, mitä asian kanssa konkreettisesti painivat ihmiset kohtaavat täysin muualta ja ulkopuolelta tulevan nykyisen teoria-tutkimus-tonttutiedon soveltamisessa.
Sudet eivät koskaan ole isojen asutuskeskusten ongelma. Suuri osa niiden suojelusta tulee kuitenkin sieltä ja mitä kauempana olet sitä kiihkeämpi on suojeluvietti.
En pidä lainkaan ihmeellisenä sitä, että ihmiset reagoivat voimakkaasti, kun kokevat olonsa uhatuiksi poikkeuksellisella tavalla käyttäytyvästä pedosta.Tai jos heidän aidosti kokema susikammo syrjäytetään, maahisen näköisen luonnonsuojelijan kommentilla "niiden kanssa vaan pitää oppia elämään.
9Pekka Raukko kirjoitti:Eva,
Kyllä susipelko on hyvin yksiselitteisesti fobia, sillä pelko ei ole missään järkevässä suhteessa suden aiheuttamaan riskiin...
Suden aiheuttama riski on tosiaan hyvin vähäinen suurimmalta osin tapauksia. Mielestäni suuremman pelon aiheuttaa lisätutkimusta kaipaava petoeläinten suojelupolitiikka, joka johtaa väistämättä konfliktitilanteisiin, mikä pulestaan lietsoo pelkoa. Ihmettelen myös lehtien innokkuutta kirjoittaa mielipideartikkeleita uutisoinnin sijaan. On hyvä että asiasta käydään keskustelua, mutta annetaan asiantuntioiden tehdä työtä rauhassa, eikä heitetä lisää vettä myllyyn. Juuri tämä saa ne "salatappamista harjoittavat rikollisjoukkot" liikkeelle.
10Metsäsuden suojelija,
Jos aidosti olet sitä miltä,kuin kerrot olevasi, niin oletko valmis tekemään asian eteen oikeasti jotain ja aloittamaan ryhtiliikkeen mädännäisyyden läpitunkemassa metsästyskulttuurissamme?
Vain saamalla tämä salatappamista harjoittava rikollisjoukko kuriin, voidaan ehdottamaasi valikoivaa metsästystä ryhtyä harrastamaan.
11Eva,
Kyllä susipelko on hyvin yksiselitteisesti fobia, sillä pelko ei ole missään järkevässä suhteessa suden aiheuttamaan riskiin.
Moni susifobiko autoilee ilman mitään pelon tunnetta, vaikka riski kuolla tai loukkaantua on vähintään 1000 kertaa suurempi.
metsästäjiäkään he eivät pelkää, vaikka riski tulla ammuttuksi sorsana tai hirvenä on vähintään 100 kertainen.
12Haluan aidosti säilyttää metsäsuden (susi, joka ei metsästä ihmisasukuksen välittömässä läheisyydessä) Suomessa.
Mikäli kohdennetulla metsästyksellä pystymme poistamaan susikannasta nämä helponruuan sudet sillä on useampi positiivinen merkitys:
1. Susiviha asutuksissa vähenee, kun puututaan tuoreeltaan tapahtuneeseen vahingon aiheuttajaan.
2. Tutkijat ovat huomannee että 20/80 sääntö toteutuu myös susien tekemissä vahingoissa. Eli 20 % susista aiheuttaa 80 % vahingoista.
3. Talvi on mielestäni otollisinta aikaa hoitaa asia kuntoon, koska suden jäljityksessä virheen todenäköisyys pienenee.
4. Kohdennettu metsästys palauttaa myös ihmiskammoa susikantaan. Eihän ole normaalia, että ihmiset näkevät susia ulkoillessaan lähietäisyydellään. Todellinen matsäsusi vaistoaa ihmisen jo kilometrin päästä eikä ihmisellä normaalisti luonnossa ole mahdollista nähdä kuin suden jälkiä.
5. Tällä hetkellä susivahingon kokeneet ihmiset jätetään yksin menetystensä ja susivihansa kanssa.
14 11Minusta edustaa varsin huonoa keskustelukulttuuria, että kerran kasaan kyhättyä kirjoitusta kopioidaan toistuvasti, ilman että sitä kohtaan esitetty kritiikki huomioitaisi mitenkään.
Jätä sähköpostiosoitteesi jos haluat saada kuittausviestin ilmoituksestasi.
Kurkkaa Sapokkaan Kymen Sanomien nettikameran kautta!
Seuraa laivaliikennettä ja katso Kotkan seudulla liikkuvien laivojen tiedot osoitteesta Kymensanomat.fi/laivat.
Anna toimitukselle palautetta tästä.
