Lisätöiden verotusta laskettava

27.9.2017 4:00

Monilla olisi haluja tehdä lisätöitä, ja usein oman työpaikan työvoimatilannekin vaatisi tekemään lisätöitä, jotta firma pyörisi. Usein pestin ottaminen jää sittenkin tekemättä, koska varsinkin alemmilla palkkatasoilla lisätyön nykyinen verotus laskee liikaa lopullista tuloa. Kuitenkin tilapäisen työmarkkinoiden ahdingon helpottamiseksi juuri työntekoa pitäisi kaikin keinoin kannustaa ja siitä tulisi saada aina asianmukainen riittävä korvaus. Perinteisesti lisätöitä tehdään yleensä kahdella tavalla, joko oman vakinaisen työn ohessa tai sitten heitetään keikkaa sivutoimessa.

Harmaan talouden houkutin menettäisi vetovoimaansa, kun laillisella omalla työllä ansaitsee riittävästi.

Avuksi omassa työssä tehtävän ylityön kannattavuuteen pitäisi verotusta muuttaa siten, että ensimmäiset 20 tuntia ylityötä saisi tehdä omalla tavallisella veroprosentilla, mutta sen jälkeen seuraavat 30 tuntia saisi tehdä esimerkiksi viisi prosenttia alemmalla verolla. Jos työnteko edelleen jatkuisi seuraavat 40 tuntia vuoden aikana, laskettaisiin veroa edelleen viisi prosenttia.

Mikäli 90 tuntia ylitettäisiin, saisi työntekijä tehdä 10 prosenttia omaa perusprosenttiaan alemmalla verotuksella töitä aina 150 tuntiin asti kalenterivuoden aikana. Tuon jälkeen prosenttijakauma alkaa alusta seuraavalle kalenterivuodelle.

Kun tämä verotus kohdennettaisiin alle 3 000 euroa kuussa käteen saaviin palkansaajiin, olisi kannustin merkittävä ja kaikki hyötyisivät. Myös harmaan talouden houkutin menettäisi vetovoimaansa, kun laillisella omalla työllä ansaitsee riittävästi. Toiseen, oman työn ohessa tehtävään keikkailuun niin sanotulla kakkosverokirjalla pitäisi saada muutos vuosittaisen verorajan ylittämiseen siten, että kun virallinen raja ylittyy, ei verotasoa nosteta vaan lasketaan 10 prosenttiin loppuvuoteen asti siten, että työjakson kesto yhteensä on enimmillään kolme kuukautta.

Tässäkin sovellettuna 3 000 euron nettoraja auttaisi eniten pienituloisia, jotka tekevät fyysisesti raskaimmat työt. Kun yleinen työllisyys lopulta kohenee, korjaantuu verotuotto valtiolle, mutta työvoima saadaan liikkeelle verotuksellisin tukijärjestelyin jo etukäteen. Työn tekeminen on tärkein tavoite.

Työn tekemisen pitää aina kannattaa, koska jokainen tyytyväinen suomalainen palvelee oman lompakkonsa lisäksi koko tasavallan kehittymistä ja pyörittää koko yhteiskuntaa eteenpäin omalla panoksellaan. Työn arvo on laaja käsite, suurempi kuin vain tienestin taso.

Martti J. Nykänen, työmarkkina-asiamies, Sosiaalinen edistyspuolue EDP, Kotka