Ikäkehitys kulkenut pyramidista tuhkauurnaan

10.7.2017 4:00

Hyvinvointivaltio perustuu varojen uudelleenjakoon valtion ja kuntien kautta. Järjestelmä pohjaa pieneen edunsaajien ja suureen maksajien joukkoon eli edulliseen huoltosuhteeseen. Hyvinvointivaltio perustuu terveeseen ikäpyramidiin, joka onkin ottanut tuhkauurnan muodon väestön ikääntyessä. Ikääntyminen johtuu syntyvyyden vähenemisestä. Uusiutumistason alitus tapahtui vuonna 1970 ja syntyvyys on 30 prosenttia kestävyysrajan alapuolella.

Talous-kasvu ei ole itseisarvo, mutta taloutta tarvitaan säällisen elämän yllä-pitoon.

Syntyvyyden huvetessa väestö ikääntyy ja sitten aloittaa vähenemisen huoltosuhteen samalla edelleen heikentyessä. Palvelutarve ja menot kasvavat samalla kun työntekijöiden ja verotulojen määrä supistuu. Julkisen talouden ”leikkaukset” ja palvelutason lasku eivät korjaa ongelman perussyytä, päinvastoin, ja edessä on julkisen talouden romahdus ja hyvinvointivaltion katoaminen.

Kehitys koskettaa myös Kotkaa, jossa huoltosuhde heikkenee vuosina 2010–2030 54,9 prosentista 76,4 prosenttiin, toisin sanoen 100 työikäistä kohti ”huollettavien” – pääosin vanhusten – määrä kohoaa 40:en. Eikä lasku tähän pysähdy. Ikääntymisen kompensointiin tarvittaisiin merkittävä talouskasvu, joka ei ole näköpiirissä. EU-komission arvion mukaan talous ei ylipäänsä kasva alueilla, joissa väestö ikääntyy.

Talouskasvu ei ole itseisarvo, mutta taloutta tarvitaan säällisen elämän ylläpitoon. Olemme tottuneet hyvinvointivaltioon ja suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat useimmille itseisarvoja. Päätämmekö niidenkin katoavan?

Väestörakenteen muutos luo niin kansallisesti kuin paikallisestikin mahdottomia vaatimuksia työn tuottavuudelle. Siksi talouden sopeutuminen tarkoittaa sen supistumista. Ikääntyminen on ollut niin voimakasta, että syntyvyyden tulisi kohota 30 prosenttia että ulottuisimme tasapainoon. Syntyvyyden kasvu olisi mahdollista, sillä yleisesti suomalaiset arvostavat perhe-elämää. Suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta, mutta syntyvyys on nyt enää 1,6. Esteet ovat korjattavissa, jos kehitämme Suomea perhemyönteisemmäksi.

Juhani Pekkola, tutkimusjohtaja (emer.), Olli Lehtonen, FT, erikoistutkija, Kotka