Poliitikon rooli ei aina ole helppo

8.7.2017 4:00

Poliitikolta odotetaan tänä päivänä paljon. Häneltä vaaditaan kykyä toimia ristiriitaisten odotusten paineessa, kykyä kestää voimakastakin kritiikkiä aina vihapuheita myöten ja kykyä tehdä yhteistyötä tarvittavien kompromissien saavuttamiseksi.

Vastakkaisia ja keskenään ristiriitaisia odotuksia ja vaateita voivat asettaa oman puolueen lisäksi muut puolueet, päätösten valmisteluun osallistuneet virkamiehet ja asiantuntijat, erilaiset etujärjestöt ja sidosryhmät sekä äänestäjät ja kannattajat. Sitovien ryhmäpäätösten soveltaminen voi myös rajoittaa poliitikon vapaata tahdonilmaisua. Lisäksi puolueen sisällä voidaan käydä hyvinkin repivää valtataistelua, jolloin ”selkään puukottajia” voi löytyä omistakin riveistä.

Poliitikko voi myös altistua ja sortua vallan houkutuksiin ja käyttää populismille tyypillisiä keinoja oman tai puolueensa valta-aseman lisäämiseksi. Kansansuosiota tavoitellessaan hän voi antaa katteettomia lupauksia ja väittää esiintyvänsä koko kansan nimissä tai kaikkien puolesta unohtaen sen tosiasian, että yksittäinen poliitikko ei edusta koko kansaa vaan ainoastaan omaa puoluettaan ja omia äänestäjiään. Vaarana on myös monimutkaisten ja monisyisten asioiden ja ongelmien liiallinen ja mielivaltainen yksinkertaistaminen ja syyllisten etsiminen sen sijaan, että pyrkisi itse esittämään rakentavia vaihtoehtoja epäkohtien korjaamiseksi. Pahimmillaan populismiin voi liittyä fasistisia piirteitä, kuten esimerkiksi karismaattisen ja autoritaarisen johtajan kaipuuta, äärinationalismia ja pyrkimyksiä ihmisoikeuksien, sananvapauden ja kansainvälisen yhteistyön rajoittamiseen.

Poliitikkoja täytyy kiittää siitä, että mahdollisista syytöksistä ja ehkä hyvinkin ankarasta kritiikistä ja leimautumisen pelosta huolimatta he ovat lähteneet politiikkaan mukaan, sillä ilman heitä ei edustuksellinen demokratia toimi. Puolueiden vastuulle jää löytää poliitikoiksi mahdollisimman pystyviä ja päteviä henkilöitä.

Aarno Tamminen, Hamina