Kotka takaisin osaksi ruuhka-Suomea

18.5.2017 4:00

Kotka kuuluu sijaintinsa puolesta ruuhka-Suomeen. Kotkassa on ollut kaksi pitkää kehitysvaihetta: ensin noin sata vuotta kehitystä ruuhka-Suomen osana ja sitten noin 40 vuotta alas ajoa syrjäseutusuuntaan. Kaudella 1975 – 2015 Kotkan väestö väheni yli 7 000 henkilöllä.

Työpaikkojen kaksin-kertaistaminen on tarpeen, että Kotkasta saataisiin elinkelpoinen.

Maa ja paikkakunta kehittyy tai surkastuu työpaikkojen myötä. Tilastokeskuksen väestötietokannan mukaan (1987 – 2015) koko maan väestö lisääntyi 11 prosenttia, mutta Kotkan väestö vähentyi kuusi prosenttia. Työlliset – töissä joko toisen palveluksessa tai omassa yrityksessä – vähentyivät koko maassa kolme prosenttia ja Kotkassa 23 prosenttia.

Maan hallitukset ovat pitkään olleet huolissaan siitä, pystyvätkö työssäkävijät elättämään muut asukkaat. Nykytaso ei riitä. Vuonna 2015 100 työllistä elätti koko maassa 143 muuta henkilöä ja Kotkassa 187, syrjäseututasoa.

Kotkassa ero maan keskiarvoon on 44 elätettävää muuta henkilöä. Ero kasvoi jyrkästi kaudella 2008-2015, arvosta 20 arvoon 44. Kausi on myös se, jolloin elinkeinopolitiikka on ollut vahvasti Cursorilla, ei niinkään kaupunginvaltuustolla.

Paljonko Kotkaan sitten tarvitaan uusia työpaikkoja? Vuonna 2015 Kotkassa oli asukkaita 54 319 ja työllisiä 18 914. Oletetaan, että 1 000 työllistä muuttaa muualta ja jokainen työllinen tuo mukanaan 0,9 lasta tai muuta ei-työllistä. Tulos olisi 56 219 asukasta ja 19 914 työllistä. Silloin 100 työllistä elättäisi 182 muuta henkilöä. Viisari ei paljoakaan heilahda.

Jos taas tulisi 15 000 lisätyöllistä, niin väestö olisi 82 819 henkilöä, joista työllisiä 33 914. Silloin 100 työllistä elättäisi 144 muuta henkilöä. Sillä jo päästäisiin lähes maan keskiarvon tasolle, muttei ruuhka-Suomen tasolle, jonne Kotkalle kuuluisi. Työpaikkojen kaksinkertaistaminen on tarpeen, että Kotkasta saataisiin elinkelpoinen.

Tämäntyyppiset laskelmat kuuluisivat sekä kunnan että seudun elinkeino-ohjelmien alkuun. Näiden perusteella pystytään arvioimaan lähtötilanne sekä suunnitelman tavoitteet.

Jos Kotka haluaisi suuria työnantajia poistuneiden suurten tilalle, kaupunki voisi vaikka järjestää näyttävän ideakilpailun siitä, miten Hietanen ja Halla saataisiin tehokkaaseen elinkeinokäyttöön. Molemmilla on jo ainakin lähellä tie, rautatie, satama, maakaasu, kantaverkon sähkö, ynnä muuta.

Kaupunginvaltuustolla on kunnassa ylin päätäntävalta. Kotkan kaupunginvaltuustolla on valittavissa, jatketaanko yhä pitemmälle syrjäseutusuuntaan vai halutaanko kehitystä kohti ruuhka-Suomen tasoa. Jos valitaan kehitys, muutos kestää sukupolvia.

Arno Wirzenius, Kotka