Pyhtään lentokenttä – kenen tarpeisiin?

19.3.2017 4:00

Pyhtään lentokenttähanke on ollut näkyvästi esillä mediassa. Lentokapteeni Esa Korjula on ostanut Pyhtäältä 90 hehtaaria maata, johon suunnitellaan lentokenttää.

Kummallista kyllä ympäristövaikutusten arviointiprosessia (YVA) ei kuulemma tarvita.

Kenttähankkeen tukijan, Pyhtään kunnan, mukaan kyseessä on elinkeinohanke, jonka ympärille odotetaan rakentuvan erilaisia ilmailualan palveluja. Kilometrin pituisen kiitotien rakentamista suunnitellaan aloitettavaksi jo tulevan kesän aikana. Kummallista kyllä ympäristövaikutusten arviointiprosessia (YVA) ei kuulemma tarvita.

Lentokapteeni Korjula arvioi lentokenttähankkeen alkuvaiheen budjetin olevan kaksi miljoonaa euroa. Summa eroaa aiemmista arvioista. Niissä arvioissa hankkeeseen tarvitaan noin 25 miljoonaa euroa, joka sisältää yleisilmailun ja pienimuotoisen reittiliikenteen minimivarusteta-son.

Onko Pyhtäällä toiminta taloudellisesti kannattavaa? Vai kuljetetaanko lentokentän rakentamiskustannuksia Pyhtään veronmaksajien lisäksi Kymenlaakson maakunnan kustannettavaksi?

Miksi Pyhtäälle pitäisi rakentaa lentokenttä vastoin kunnan markkinoimaa luonnonläheisyyden ja puhtaan luonnon imagoa? Kunnassa on 5 500 vakituista asukasta ja lisäksi kesäasukkaista on noin 2 500. Kuka heistä ja meistä haluaa naapurikseen lentokenttää? Samalla Pyhtää suunnittelee kirkonkylään uutta asuinaluetta suunnitellun kentän katvealueelle.

Kymenlaakson rannikkoalue on Suomen tärkein arktisen muuton ja suurikokoisten petolintujen muuttoreittien keskittymäalue. Millään muulla Suomen suuralueella ei vuosittain muuta niin paljon suurikokoisia, lentokoneen törmäykselle herkkiä lintulajeja kuin Kymenlaaksossa.

Harrasteilmailu on kiistatta elitistinen, pienen ryhmän harrastus. Kunnanjohtaja Olli Nuuttilan mukaan kyseessä on elinkeinohanke, joka ”viestii elinvoimaisuudesta”. Ympärille odotetaan sekä erilaisia ilmailualan palveluja että lentokentän ”hyvien vaikutusten leviävän laajalle”.

On vähintään kyseenalaista mennä sopimaan, että YVA-menettelyä ei ”tarvita”. Melu, pohjavesi, Arktikan muuttoreitit tarvitsevat avointa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. On myös arvioitava hankkeen vaikutus eläimistöön ja kasvistoon, vaikka metsä on tasattu – sananmukaisesti – lentokenttämallia noudattaen.

Jaana Yrjölä, Pyhtää