Tienkäyttäjät kannattavat suolausta

16.3.2017 4:00

Esa Toivola (KySa 10.3.) otti kantaa teiden suolausta vastaan. Suolan käytöllä liukkaudentorjunnassa on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Positiivista on pääteiden liukkauden vähentämisen kautta saatava liikenneturvallisuushyöty ja negatiivista mahdolliset ympäristöhaitat. Teiden talvisuolaus oli huipussaan 1990-luvun alkupuolella, jolloin suolaa käytettiin yli 150 000 tonnia vuodessa. Nykyään käyttömäärä on keskimäärin 90 000 tonnia vuodessa, vaikka vilkkaita suolalla hoidettavia tieosuuksia on tullut huomattavasti lisää.

Suolan käytöstä teiden liukkauden-torjunnassa ei ole syytä tinkiä.

Muissa Pohjoismaissa suolan käytön linjaukset ovat likimain samat kuin Suomessa, kuitenkin väljemmät kuin meillä.

Tienkäyttäjistä 60 prosenttia pitää nykyistä suolan nykyistä käyttöä hyvänä. Raskaan liikenteen kuljettajista 30 prosenttia toivoisi suolausta lisättävän nykyisestä. Aina kun tien päällä sattuu onnettomuus talviaikaan, ensimmäisenä katsotaan, olivatko liukkaudentorjuntatoimet tehty.

Tienpitäjän vastuulla on liikennejärjestelmän toimivuus myös talviaikaan. Pyörien sujuva rullaaminen ja liikenneturvallisuus ovat niin merkittäviä asioita, että niistä ei haluta tinkiä. Liikenneviraston näkemys on, että nykyisestä suolan käytöstä teiden liukkaudentorjunnassa ei ole syytä tinkiä. Tienkäyttäjien selvältä enemmistöltä ja erityisesti raskaalta liikenteeltä tulevat viestit tukevat vahvasti tätä käsitystä. Suolan käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi on riskialueilla tehty pohjavesisuojauksia tai otettu käyttöön suolaa korvaavia liukkaudentorjuntamateriaaleja, kuten kaliumformiaattia. Korvaavat materiaalit ovat kuitenkin moninkertaisesti kalliimpia kuin natriumkloridi eli kaikkien tuntema ruokasuola.

Heikki Lappalainen, hankinnan asiantuntija, Liikennevirasto