Varhaiskasvatuksen laatu varmistetaan kunnissa

15.3.2017 4:00

Lapsen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, toisten huomioonottamisen taidot ja itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Tähän kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuteen perustuu tämän päivän varhaiskasvatus.

Tämän päivän varhaiskasvatuksessa yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta.

Varhaiskasvatukseen on lyhyellä aikavälillä kohdistunut kolme suurta muutosvaatimusta. Ryhmäkokojen suurentaminen, päivähoito-oikeuden rajaaminen ja nyt perhevapaiden muutos. Näissä kaikissa on unohdettu kaksi olennaista asiaa. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja toiminnan sisältö on aina tärkein asia. Miksi nämä arvot ovat unohtuneet keskustelussa? Sen takia, että varhaiskasvatuksen tulevaisuutta linjaavat ja lausuntoja antavat taloustieteilijät. Päätöksenteon pohjaksi on välittömästi saatava päivitetyt tiedot toiminnasta. Olemme matkalla menneisyyteen.

Varhaiskasvatusta on uudistettu hallitusti viimeiset 15 vuotta ja työ jatkuu koko ajan. Tässä kehittämistyössä osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat olleet keskeiset arvot. Uudistaminen on tapahtunut sisältä päin eli alan asiantuntijoiden, henkilöstön ja vanhempien yhteistyönä. Koko ajan on huomioitu kotihoito, päiväkodit, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus, esiopetus sekä yhteistyö kouluun ja vanhempiin. Laatutekijöinä on pohdittu sisältöjä, tiloja, aikaa, yksilöllisyyden toteutumista ja ihmissuhteiden pysyvyyttä. Henkilöstö on koulutettu lapsilähtöisyyden, tutkivan oppimisen asiantuntijoiksi.

Tämän päivän varhaiskasvatuksessa yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta. Päätöksenteko ei siis voi perustua lasten ”turvalliseen säilyttämiseen”. Ryhmäkokojen suurentaminen ja päivähoito-oikeuden rajaaminen heikentävät varhaiskasvatuksen laatua. Hoitopäivän lyhentäminen johtaa ”saluunanovien heilahteluun”, yhteinen tekeminen jää kesken lasten vaihtuvuuden takia ja rauhattomuus lisääntyy. Ryhmäkokojen kasvu puolestaan lisää ”näkymättömiä lapsia”. Nämä lapset ovat heitä, jotka eivät itse osaa pyytää syliä, kuuntelijaa tai huomiota, mutta tarvitsevat niitä. Varhaiskasvatuksessa yksilölliset tarpeet havaitaan, mikäli siihen annetaan mahdollisuus.

Nyt käynnissä on poukkoileva keskustelu perhevapaista. Kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan. Työllisyys ja talous ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta uudistusten on perustuttava faktatietoon ja pitkän aikavälin taloudelliseen näkökulmaan. Kunnissa on varhaiskasvatuksen asiantuntemusta, nyt päivitettyä tietoa tarvitaan pikaisesti päättäjille. Kun puhumme samaa kieltä, saamme toteutettua työllisyystavoitteita ja uudistuksia lapsen ja perheen näkökulma huomioiden.

Milko Niemi (kok.), Hamina