Ammatillisen koulutuksen reformi uhkaa tasa-arvoa

14.3.2017 4:00

Ammatillisen koulutuksen reformia valmistellaan, mutta mediassa on vallinnut outo hiljaisuus. Reformissa opetusta siirretään työpaikkojen vastuulle ja oppilaitosmuotoinen opetus nykymuodossaan lakkautetaan toiminnan tehostamiseksi.

Lähiopetustunneista on jo säästetty kymmeniä prosentteja.

Uudistus perustuu epärealistiseen käsitykseen työmarkkinoista ja opiskelijoista. Tutkintoihin kuuluu tälläkin hetkellä työssäoppimista niin paljon, että työssäoppimispaikkoja on vaikea järjestää. Ammattiin opiskelevia otetaan työpaikoille lähinnä varastojen siivoamiseen ja muuhun avustavaan työhön. Tämäkin on hyödyllistä, mutta kokonaisen tutkinnon ammattitaitoa ei voi näin saavuttaa.

Oppilaitoksiin tulee opiskelemaan muun muassa vasta peruskoulunsa päättäneitä nuoria, käytännössä kielitaidottomia maahanmuuttajia ja vakavista elämänhallinnan ongelmista kärsiviä opiskelijoita. Ollaanko työpaikoilla valmiita, päteviä ja kykeneviä vastaanottamaan nämä opiskelijat ja opettamaan heille elämässä, työelämässä, ammatissa ja jatko-opinnoissa vaadittavat tiedot ja taidot?

Reformiluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjä valitsee, kuka opiskelijaa opettaa ja arvioi. Koska koulutuksen järjestäjät ovat valtavien säästöpaineiden edessä, on houkuttelevaa kuitata esimerkiksi äidinkielen opiskelu suoritetuksi työpaikalla ilman pätevää opetusta ja ohjausta.

Lähiopetustunneista on jo säästetty kymmeniä prosentteja. Suomen kieltenopettajien liiton ja Äidinkielen opettajain liitonÄOL:n vuonna 2016 opettajille tekemän kyselyn mukaan opiskelija saa oppilaitoksesta riippuen 50–130 tuntia äidinkielen opetusta, vaikka tutkintojen perusteet ovat kaikissa oppilaitoksessa samat. Koulutuksen järjestäjällä onkin epäilyttävä kaksoisrooli: se toteuttaa säästöt, mutta päättää myös opetuksen määrästä.

Koulutuksen järjestäjien tehtäväksi koulutuksellista tasa-arvoa ei voi jättää. ÄOL on huolissaan siitä, miten hallitusohjelmaan kirjattu jatko-opintokelpoisuus toteutuu. Kuinka todennäköisesti vain työssä oppinsa saanut opiskelija pärjää pelkällä peruskoulupohjalla esimerkiksi ammattikorkeakoulun pääsykokeissa? Samassa pääsykokeessa istuvat esseitään kirjoittamassa ylioppilaat, joiden äidinkielenopetus on taattu lukiolaissa.

Leena Griinari, Äidinkielen opettajain liiton ammatillisen työryhmän jäsen, lehtori, Xamk, Kotka