Homoliitto luo lapselle identiteettiongelman

7.8.2015 4:00

Matti Piipari torjui 60 000 kannattajaa saaneen kansalaisaloitteen perinteisen avioliiton puolesta, koska ihmiset eivät onnistu elämään sen mukaan: avioeroja on paljon ja lapset kärsivät (Mielipide 24.7.).

Sukupuoli-neutraali

Samalla tavalla voitaisiin perustella liikennesäännöistä luopumista, koska niitä rikotaan, ja vaatia tasa-arvoista tieliikennelakia, jonka mukaan kaikenlaiset ajotavat ovat yhtä hyviä.

Kaikki kulttuurit ovat tarvinneet miehen ja naisen välistä avioliittoa, koska lailla on opetusvaikutus: sen tarkoitus on sitoa mies ja nainen toisiinsa, jotta syntyvällä lapsella olisi hänestä huolehtiva isä ja äiti.

Yhteiskuntatiede todistaa, että lapsen paras koti on biologisen isänsä ja äitinsä eheässä aviosuhteessa, jossa kasvaneilla nuorilla aikuisilla on vähiten ongelmia seuraavilla alueilla: terveys, kuolleisuus ja itsemurhariski, huumeiden ja alkoholin käyttö, rikollisuus ja pidätykset, köyhyys, koulutus ja työelämään osallistuminen, varhainen seksuaalinen aktiivisuus, avioerojen määrä.

Samaa sukupuolta olevien parien kodeissa kasvavat lapset ovat peräisin joko aikaisemmasta heterosuhteesta, adoptiosta (jolloin lapsi jää vaille korvaavaa kokemusta isästä ja äidistä), tai lisääntymisteknologian käytöstä. Naisparit käyttävät ulkopuolisen luovuttajan spermaa, miesparit luovuttajan munasolua ja sijaiskohtua — tällöin lapsi on suunnitellusti, syntymästään saakka erotettu joko biologisesta isästään tai äidistään.

Sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa kolmea lapsen ihmisoikeutta: lapsen oikeutta tuntea biologinen alkuperänsä, kasvaa biologisten vanhempiensa ja sukunsa yhteydessä, ja omata vanhempi molemmista sukupuolista.

Alkuperäoikeuksien loukkaaminen tuottaa identiteettiongelmia, joista kertoo ulkopuolisen luovuttajan avulla alkunsa saanut Narelle Grech: ”Miten kukaan voi ottaa toiselta vapauden tuntea itsensä. Tämä on ollut elämäni kaikkein eniten ihmisyyttä loukkaavia kokemuksia. Yksi pahimmista tunteista on päivittäin peiliin katsoessani joutua kyseenalaistamaan niin monia asioita.”

Tapio Puolimatka, professori, Jyväskylä