Kotkansaarelle Kotkamillsin alueelle suunnitellaan 3-4 tuulivoimalaa (2-3 megawattia). Hankkeesta on meneillään selvitys ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista, ja kaupunki valmistelee muutosta asemakaavaan.

Tuulivoimalaitosten meluhaitat aiheutuvat pääosin lapojen laajakaistaisesta äänestä; sen jaksottaisuus ja matalataajuisuus tekevät melun häiritsevämmäksi kuin esimerkiksi liikenne- tai teollisuusmelu. Keskeisimmäksi meluntorjuntakeinoksi onkin todettu riittävä etäisyys asutukseen.

Ympäristöministeriö on antanut suositukset tuulivoimarakentamiselle. Ulkomelutason ohjearvoksi todetaan 45 dB päivällä ja 40 dB yöllä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut eräässä lausunnossaan, että 45 dB:kin on liian korkea. Esimerkiksi Tanskassa rakennetun ympäristön yläraja on 40 dB.

Desibelejä on kenen tahansa vaikea arvioida. Tutkija Marja Heinonen-Guzejevin (jonka väitöskirjatyö liittyi melun terveysvaikutuksiin) mukaan jo 35 dB:n tulo ennestään hiljaiseen ympäristöön on koettu häiritsevänä.

Mutta miten kauas tuulimyllyistä pitäisi mennä, jotta päästään tuohon 35-40 dB:n meluarvoihin?

Melun etenemistä on tutkinut mm. Carlo Di Napoli. Jos lähtötilanteeksi otetaan Kotkamillsin ilmoittama tuulimyllyn teho 105 dB, niin Napolin mukaan 50 dB:n alue ulottuisi 315 metriin ja 40 dB:n alue alkaisi vasta 941 metrin etäisyydellä. Lähimmät kerrostalot ovat Sapokassa alle 300 metrin päässä suunnitelluista myllyistä.

Kotkamillsinkin alustava mallinnus näyttää jo sen, että 45-50 desibelin alueelle jäisivät kaikki Gutzeitintien talot: kaupungin vuokratalot, ASO-talot, VVO:n talot, Koskenrinteen senioritalot, päiväkoti. Ja YM:n ja THL:n ohjearvot suosittavat korkeintaan 40 dB arvoa! 40-45 dB:n vyöhykkeelle jäisi varmasti jo satoja taloja. Näyttää kovasti siltä, että meluarvot tulisivat nykyisillä suunnitelmilla nousemaan liian korkeiksi.

Melun lisäksi kyse on valon ja varjon häiritsevästä vilkkumisesta eli välkevaikutuksesta. Useissa maissa on annettu raja-arvoja välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Tanskassa se on enintään 10 t/v, Ruotsissa 8t/v ja 30 min/pv. Kotkamillsin alustavassa mallinnuksessa lähimmillä alueilla välkettä olisi 30-200 t/v, ja laajalla alueella 10-29 t/v. Suomessa välkkeelle ei ole vielä määritelty raja-arvoja.

Suunniteltujen voimaloiden välittömässä läheisyydessä on paljon vakituista asutusta, virkistysalueet ja venesatama. Siellä oleskellaan pihoilla, rannalla ja kahvilaterasseilla, käytetään venesataman palveluita. Toivottavasti tuulimyllyille löydetään paremmat paikat kauempaa.

Tuija Teittinen-Tieaho

Kotka