Heikki Laaksonen kirjoitti purnauksesta (Lukijat 4.2.). Varmasti on niin, että hyvinvoinnista aiheutuva turhautuminen aiheuttaa pikkumaista narinaa, ja kiitoksen sana jää usein puuttumaan. Se on todella huonoa kulttuuria.

Haluan kuitenkin puuttua termiin hyvinvointivaltio.

Olen itsekin kulkenut maailmalla ja nähnyt vastaavia tapauksia. Esimerkiksi Afrikassa otetuissa valokuvissa lapset hymyilevät leveästi, vaikka puutetta ja kurjuutta on kaikkialla.

Kuubahan kärsii kauppasaarrosta ja kommunistihallinnosta. 2007 saarron purkamisesta äänestettiin YK:n toimesta, mutta se kaatui mm. USA:n ja Israelin äänestettyä vastaan.

Entä Suomessa, onko hyvinvointivaltiossa 48300 15—29-vuotiasta nuorta ilman opiskelupaikkaa, eikä työviranomaisten kirjoissa vuonna 2010? Osa heistä on ulkomaalaistaustaisia ja kieliongelmaisia, mutta silti suomalaisia. Näin ilmoittaa työministeriö.

Laiminlyökö hyvinvointivaltio koululaisten terveystarkastukset, niin kuin joka kolmas kunta tekee Valviran mukaan, vaikka siihen on ohjattu erillistä valtion rahaa?

Kouluissa on sisäilma-, tila- ja meluongelmia. Jos olisi aikuisista kysymys, seurauksena olisi rakennusten käyttökielto, mutta Suomessa lainsäädäntö ei suojele lapsia tässä asiassa.

Koulupsykologeista ja kuraattoreista on huutava pula, ja varsinkin rakennemuutospaikkakunnilla kuten Kotkassa heille olisi todella tärkeä tilaus. Kotkassa ilmeisesti asia onkin kutakuinkin kunnossa. Hyvä niin.

Suomi-nimisessä hyvinvointivaltiossa kirjoitetaan psyykkisistä syistä valtava määrä sairauspoissaoloja. Suomi jakaa Unkarin kanssa suurimmat itsemurhaluvut Euroopassa. Jotain on pakko olla perusteellisesti vialla.

Kuuluuko 17000 kodin ulkopuolella elävää lasta hyvinvoiviin?

Suomessa tehdään kuusi lapsisurmaa 100000 ihmistä kohti. vastaava luku Ruotsissa on 0,6.

Uuden Suomen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jakanut Suomelle 15 vuoden aikana 74 langettavaa päätöstä, Ruotsille 22, Norjalle 19, Tanskalle 19, Islannille 6 kertaa.

Minusta Suomi ei ole pohjoismaisessa vertailussa hyvinvointivaltio eikä varsinkaan oikeusvaltio, mm. jälkeenjääneiden lakien takia.

Ihmettelen sitä, että aina ollaan lasten ja nuorten kimpussa kun haetaan säästöjä sekä tietysti vanhuksien. Se on kummallista ja takapajuista.

Timo Jokela

Kotka