Rakentaja ja remontoija nykyisin tiukoissa ohjissa

Kymen Sanomien juttu Munsaaren asemakaavaluonnoksesta 13.2. herätti ajatuksia pientalorakentamisesta.

Monen kotkalaisen rintamamiestalon rakentajan isovanhemmat tulivat Kotkaan 1880-luvun lopulla sahojen, tehtaiden ja sataman työntekijöiksi. He asuivat työnantajan omistamissa pytingeissä, hellahuoneissa ja vuokra-asunnoissa, eivätkä itse rakentaneet talojaan.

Toisen maailmansodan jälkeen Kotkaan tuli siirtolaisia Karjalasta, suuri osa kaupunkilaisia Viipurista. Maaseudun karjalaisille pyrittiin osoittamaan viljelypalstoja syrjäalueilta. Luovutetuista saarista tuli väkeä Kotkaan ja heidän jälkeläisiään asuu mm. Mussalossa.

Norjalaisilla on ollut suuri vaikutus pientalorakentamiseen Kotkassa. He toivat tänne vieraita vaikutteita rakennuttamillaan taloilla. Saariston ja Karjalan maaseudun talot olivat useimmiten hirsirunkoisia, ei lautarakenteisia, kuten rintamamiestalot. Joten se siitä rakentamisperinteestä isältä pojalle. Asia on varmaan tutkimisen arvoinen.

Retromuoti on nyt rintamamiestaloissa eikä vuorilistoista pidetä. Tämän päivän asuntovaatimuksia eivät rintamamiestalot uudistamatta täytä. Rakentamista ohjaavien viranomaisten tulisi muistaa, että omakotitaloja rakennetaan kodeiksi. Arkkitehtiluomuksessa asumista eivät presidentitkään ole pitäneet kodikkaana.

1970-luvulla ohjattiin rakentamaan tasakattotaloja, joita nyt muutellaan harjakattoisiksi. On tietenkin hienoa, että rakennukset edustavat omaa aikakauttaan. Kuitenkin Suomesta ja maailmalta löytyy runsaasti tyylikkäitä kohteita, joissa vanhaa rakennuskantaa on täydennetty vanhoihin rakennuksiin sulautuvalla tyylillä.

Tämän päivän omakotirakentajalta vaaditaan tosi paljon. Omakotirakentajat ovat useimmiten työssä käyviä lapsiperheitä. Koko ajan tiukentuneet rakentamismääräykset ja lisääntynyt byrokratia eivät helpota rakentamista. Rakennusmateriaaleja, ohjeita ja besservissereitä riittää. Työntekijöitä on vaikea saada. Pientalorakentajat tuntuvat olevan erityisen syynin alla. Jokainen piharakennuskin vaatii työmaataulun, mutta suuria kerrostalosaneerauksia toteutetaan ilman minkäänlaisia ilmoituksia edes pääurakoitsijasta.

Yksi tärkeimmistä rakentamista ohjaavien viranomaisten tehtävistä olisi mielestäni neuvoa maaston huomioimisessa. Tontin ilmansuunnat ja maaston korkeuserot ovat harvoin samat kuin kauniissa esitteessä.

Pirkko Asplund

Kotka