Kymen Sanomat julkaisi torstaina 26.1. jutun ”Ylipäällikön päiväkäsky”, johon oli koottu kummankin presidenttiehdokkaan kannanottoja maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin.

Sotaväen säästöt puhuttavat. Pekka Haavisto totesi, että ”Säästötarpeet ovat ymmärrettävät. Lopputuloksena tulee olla tehokkaat, osaavat ja hyvin varustetut puolustusvoimat”. Hänen mukaansa varuskuntaverkkoa voidaan karsia ”jonkin verran”. Lisäksi Haavisto on todennut, että ”reservin koko pienenee jonkin verran”.

On pakko kysyä, mihin nyt pitäisi uskoa; Pekka Haaviston torstaisiin kannanottoihin Kymen Sanomien palstoilla vai hänen aiemmin julkisuuteen esittelemiin vihreiden virallisiin tavoitteisiin?

Elokuussa 2010 Pekka Haavisto esitteli nimittäin vihreiden 11.6.2010 puoluehallituksessa vahvistetun ohjelman ”Kohti valikoivaa asevelvollisuutta”. Ohjelman sanotaan syntyneen suurelta osin Pekka Haaviston omasta kynästä.

Ohjelmassa asetetaan mm. seuraavat tavoitteet:

Reservin koko alennetaan 150000–75000 henkilöön, kun se nyt on 350000 ja vuonna 2015 tulisi olemaan noin 250000.

Yleisestä asevelvollisuudesta tulee siirtyä ns. valikoivaan asevelvollisuuteen.

Kustakin ikäluokasta kutsutaan varusmiespalvelukseen 10500–5300 henkilöä, mikä on vain 8-16 prosenttia koko ikäluokasta (miehet ja naiset mukaan lukien).

Edellä mainitut leikkaukset romuttaisivat meille tärkeän, koko maan puolustamisen tavoitteen.

Se kaataisi alueellisen puolustuksen opin, johon nykyisin luotamme. Puhumattakaan siitä, millaisen pöllytyksen leikkaukset saisivat aikaan varuskuntaverkostossa.

Yleinen asevelvollisuus on suomalaisessa yhteiskunnassa iso arvo sinänsä. Se kokoaa ikäluokan miehet ja vapaaehtoiset naiset yhdenvertaisin perustein varusmiespalvelukseen.

On sanottu ja tutkittukin, että yleisen asevelvollisuuden merkitys mm. maanpuolustustahdon ylläpitäjänä on tärkeä.

Näyttää siis siltä, että Pekka Haavisto ajaa näissä asioissa kaksilla rattailla.

Kalevi Suortti

Espoo