Kotkan kouluverkkoselvityksestä on herännyt kysymyksiä, joihin koulujen vanhempainyhdistykset vaativat lisäselvityksiä:

1. Tilastokeskuksen mukaan Kotkan 0-7-vuotiaiden lasten määrä ei ole laskussa. Mistä virkamiesten ennusteet ovat peräisin, ja onko niissä käytetty yhtä vai useampaa lähdettä? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasten määrä kasvaa. Joudutaanko jäljelle jääviä kouluja myöhemmässä vaiheessa laajentamaan kalliilla rahalla ja etsimään jälleen uusia säästöjä?

2. Hakalan uudelle koulualueelle on kaavoituksen mukaan tulossa 60 tonttia + 100 rivitaloasuntoa, lisäksi Itärantaan on kaavoitettu 20 tonttia. Kun tähän lisätään Tiutisen Huvilaniemen 16 uutta tonttia, on uusia asuntoja tulossa vähintään 196. Keskimääräisen perheen lapsimäärä on noin 1,7. Tämä tarkoittaa lapsimäärän kasvavan alueella yli 300:lla. Kuinka Hakalan koulu kestää tämän kasvun ilman kalliita lisärakennuksia tai laajennuksia ja muiden kulujen kasvua?

3. Kouluverkkoselvityksen mukaan on budjetoitu kaikkiin lakkautusuhan alaisiin kouluihin remonttitarpeita. Budjetissa ei ole eritelty, mistä kustannukset muodostuvat? Esimerkiksi Jäppilässä ja Tiutisessa ei ole akuuttia remontin tarvetta. Koivulassa budjetti on sama kuin alkuperäinen, mihin sisältyi uusi päiväkoti. Uudelle päiväkodille ei ole akuuttia tarvetta. Ainoa akuutti remonttitarve Koivulassa on ilmastoinnin ajanmukaistaminen.

4. Minkä takia kouluverkkoselvitysluonnosta laatiessa ei ole käytetty asiantuntijoina paikallisia todellisia ammattilaisia, opettajia ja rehtoreita? Kouluihin on oltu yhteydessä ainoastaan tilojen neliömääriä selvitettäessä.

5. Onko Langinkosken koulun remontti välttämätön, jos Metsolan koulu säilytetään ja siihen tehdään vain tarvittavat akuutit remontit? Mihin perustuu säästönäkökulma näiden remonttien välillä? Tilojen kustannukset määräytyvät olemassa olevan tilavuuden mukaan, ja tässä suhteessa käytettävissä olevien tilojen määrä ei muutu.

6. Onko lakkautusuhan alaisien koulujen osalta tehty selvitystä kouluajan ulkopuolisesta käytöstä? Loma-aikoina kouluja käytetään yleisesti mm. leirikoulutyyppiseen toimintaan, josta tulee tuloja kyseisille kunnille. Tällä hetkellä lakkautusuhan alaisia kouluja ei käytetä muuhun kuin perusopetuksen tarpeisiin.

7. Kouluverkkoselvityksestä ei käy ilmi Itä-Suomen koulun todelliset kustannukset kunnalle. Mikäli kunta rahoittaa Itä-Suomen koulua, onko kaikilla kuntalaisten lapsilla tasavertaiset mahdollisuudet päästä Itä-Suomen kouluun? Julkisilla varoilla tätä rahoitettaessa saattaa syntyä tasa-arvoristiriita.

8. Mihin perustuu sisäisten vuokrien nousu, jos remontit tehdään? Kun vuokrat ovat sisäistä tulonsiirtoa, ei näillä luvuilla voida mitenkään perustella säästöjä opetustoimessa, kun samalla kunta on kiinteistöjen vuokraaja ja vuokranantaja.

Kotkan vanhempainyhdistysten puolesta

Tomi Seppä ja Asmo Huttunen