Muistisairaudet ovat kansallinen haaste

Tutkimusten mukaan dementian vaaratekijät näkyvät jo keski-iässä. Alzheimerin tautiin liittyviä aivomuutoksia on havaittavissa oireettomilla henkilöillä jo 20-30 vuotta ennen varsinaisen dementian ilmaantumista.

Maailmassa on noin 18 miljoonaa ihmistä ja Euroopan unionissa noin 6,1 miljoonaa ihmistä, jotka sairastavat dementiaa. Vuosittain 1,4 miljoonaa ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen EU:n alueella. Ennusteiden valossa dementoivaa sairautta sairastavien ihmisten määrä kaksinkertaistuu Länsi-Euroopassa ja kolminkertaistuu Itä-Euroopassa vuoteen 2040 mennessä. Koska dementiaan sairastuneiden määrät tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti maailmassa, on selvää, että mikään terveydenhoitojärjestelmä ei tule kestämään tällaisia sairastuneiden määriä.

Vuonna 2009 Suomessa arvioitiin olevan 85000 keskivaikeasti tai vaikeasti ja 35000 lievästi dementoitunutta henkilöä. Vuosittain yli 13000 suomalaista sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen. Työikäisiä (65-vuotiaita tai nuorempia) dementiapotilaita on Suomessa arviolta 7000-7500. Kymenlaaksossa on keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavia henkilöitä arviolta noin 4000, lieviä sairastuneita on noin 6000. Onko mitään tehtävissä dementian ehkäisemiseksi?

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansallinen haaste. Seuraavien kymmenen vuoden aikana muistisairauksista johtuvat kustannukset Suomessa nousevat nykyhoidolla ennusteiden mukaan 24 prosenttia. Terveystaloustieteelliset analyysit korostavat varhaista diagnostiikkaa ja hoidon aloittamisen tärkeyttä. Kustannussäästöjä saadaan aikaan, jos panostetaan muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja avohoidon kehittämiseen ja muistisairauksien diagnoosi tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muistisairauksien hoidossa lähivuosien trendeinä tulevat olemaan muistisairauksien ennaltaehkäisy ja avohoito. Tällöin otetaan huomioon keski-iän valtimotautiriskitekijät, diagnostiikan hajauttaminen ammattitaitoisiin perusterveydenhuollon yksiköihin ja muistilääkkeiden varhaisempi aloittaminen.

Muisti voi heikentyä useista syistä, kuten esimerkiksi väsymyksestä, uupumuksesta, stressistä, kiputiloista, masennuksesta, aistipuutoksista, jännityksestä, lääkityksestä ja elintavoista johtuen. Alzheimerin taudin riskitekijöitä, joihin emme voi itse vaikuttaa, ovat korkea ikä, sairauden esiintyminen lähisuvussa, ApoE 4-alleelin kantajuus sekä harvinaiset geenivirheet. Muistiterveyden suojatekijät, joihin voimme jokainen itse vaikuttaa ovat aivojen aktiivinen käyttäminen, sydänterveyden edistäminen, monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä yöuni, tupakoimattomuus, alkoholin kohtuukäyttö, painonhallinta sekä aivojen suojaaminen kypärällä esimerkiksi pyöräilyn aikana.

Tiina Köninki

Kouvolan seudun Muisti ry

Kymenlaakson Muistiluotsi