Merimetso ei uhkaa kalastusta eikä luontoa

Kymen Sanomissa oli 9.3. juttu, jossa käsiteltiin viranomaisten muuttunutta kantaa suhteessa merimetsojen kantojen rajoittamiseen. Artikkelissa viitattiin RKTL:n selvitykseen, jonka mukaan lähes puolet merialueen kalastajista on kärsinyt taloudellista vahinkoa merimetsojen vuoksi. RKTL teki selvityksen ammattikalastajille suunnattuna puhelinhaastatteluna, joten oikeampi ilmaisu tutkimuksen tuloksista olisi kaiketi, että kalastajat ovat kokeneet kärsineensä vahinkoa. Tasapuolisuuden vuoksi tein kuvitteellisen merimetson puhelinhaastattelun, jossa vastaukset kuitenkin perustuvat tutkittuun tietoon.

Oletteko, merimetsot, tulokaslaji?

Ei suinkaan; olemme paluumuuttajia. Meidät hävitettiin sukupuuttoon lähes koko Itämereltä, myös Suomen alueelta mutta nyt olemme rauhoitusten myötä palaamassa vanhoille alueillemme. Historiastamme kertoo esimerkiksi paikannimistö saaristossa.

Uhkaatteko ammattikalastusta?

Miten uhkaisimme? Syömme pääosin ammattikalastajille kelpaamatonta roskakalaa, arvokaloista pieniä yksilöitä, joiden kuolleisuus on muutenkin suuri. Esimerkiksi ammattikalastajakohtaiset kuha- ja ahvensaaliit ovat Suomessa moninkertaistuneet meidän tänne tulomme jälkeen. Ahventen riittävyydestä vesien omistajat olivat huolissaan myös pilkkimisen aikoinaan vapautuessa mutta huoli oli turhaa silloinkin. Särkiä syömällä parannamme meren tilaa, josta hyötyvät kaikki merestä elävät. Kalastajien ohutlankaisia verkkoja saatamme rikkoa, mutta niin tekevät isommat kalatkin, joten rikos ei lienee ole kovin suuri.

Oletteko luonnon ja maiseman pilaajia?

Emme ole. Toki asuttamamme saaret eroavat ulkonäöltään autioista saarista, mutta meitä on vain alle tuhannesosalla saarista ja luodoista. Asuttamillamme saarilla myös muut, harvinaisemmat merilinnut ovat löytäneet turvallisemman pesintäympäristön ja sen myötä lisääntyneet. Aiheuttamamme muutokset ovat melko nopeasti korjaantuvia verrattuna ihmisten kesämökkeihin ja tuulivoimaloihin.

Vaikeampi kysymys: saako teitä metsästää esimerkiksi syötäväksi?

Osana merten ravintoverkkoa sekin kohtalo on varmaankin hyväksyttävä. Jotkut lähteet kylläkin väittävät meidän maistuvan pahalle.

Mitä mieltä olette pesienne hävittämisestä?

Hölmöläisten hommaa. Uusi pesä on nopeasti rakennettu seuraavalle saarelle ja munissa löytyy kyllä. Sitä paitsi ollessamme melko pitkäikäinen laji, on populaatiomme vähentäminen lisääntymiseemme puuttumalla uskomattoman hidas ratkaisu.

Vieläkö aioitte pitkäänkin lisääntyä?

Emme varmaankaan. Kuten muualla Itämeren alueella on nähty, kantamme kasvu hidastuu ja loppuu jossakin vaiheessa. Nyt kasvu on ollut nopeaa, kun meitä on tullut muilta Itämeren alueilta, joilla katto on jo saavutettu. Ei syytä huoleen. Kyllä merellä ja saaristossa tulee edelleenkin riittämään tilaa kaikille siellä liikkuville.

Jukka Illman

Kotka