PÄÄKIRJOITUS

Työt ohjaavat muuttovirtaa

8.9.2017 4:00

Kaupungistuminen on siirtynyt Suomessa uuteen vaiheeseen. Ilmiö on ollut käynnissä jo vuosikymmenet, mutta se on edennyt hitaammin kuin muissa maissa. Nyt tahti on muuttunut rivakammaksi niin, että se on ylittänyt suurten muuttovoittokaupunkien Helsingin ja Tampereen omatkin odotukset.

Asukkaita vetävät kaupunkeihin monet syyt. Nuoret lähtevät työn perään, parempien palvelujen tai huvitusten luokse. Väestön ikääntyminenkin vaikuttaa, sillä elämä kaupungeissa on usein helpompaa.

Ilmiön toinen puoli on maaseutualueiden tyhjentyminen. Suomen 70 seutukunnasta 58 kärsi muuttotappiota kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2010–2016. Aluetutkija Timo Aron mukaan (HS 4.9.) muuttotappioalueita ei koskaan ole ollut näin paljon. Muuttoliikkeen seuraukset heijastuvat moneen asiaan. Hypo-pankki on laskenut, että vanhojen omakotitalojen hinnat pääkaupunkiseudulla nousivat 4,5 prosenttia, kun ne muualla maassa laskivat 2,5 prosenttia.

Raju kaupungistumiskehitys aiheuttaa ongelmia molemmissa päissä, mutta muuttotappioalueille ne ovat suurempia ja pysyvämpiä. Lähtijät kaventavat kotikuntansa elinvoimaa, ja jäljelle jäävien taloudellinen taakka palvelujen ylläpitämisessä kasvaa.

Asuinpaikkansa saa Suomessa valita vapaasti, eikä muuttovirtaa voi väkisin padota. Silti siihen voi ja pitääkin jotenkin vaikuttaa. Loputtomiin voidaan kehua puhdasta luontoa, asumisen edullisuutta tai yleistä turvallisuutta, mutta avainasemassa muuttoliikkeen kääntämisessä ovat silti työpaikat. Uudenkaupungin autotehtaan esimerkki kertoo hyvin, että pienikin kaupunki voi menestyä, kun työpaikkoja on tarjolla.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi