PÄÄKIRJOITUS

Tiedustelu tarvitsee lakinsa

21.4.2017 4:00

Ehdotukset uusista tiedustelulaeista saivat julkisuudessa varovaisen myönteisen vastaanoton. Sotilastiedustelulle ja Suojelupoliisille uusia oikeuksia tuovissa esityksissä onkin paljon hyviä piirteitä, vaikka pohjimmiltaan kyseessä on vakava puuttuminen kansalaisten perusoikeuksiin, kuten viestintäsalaisuuteen.

Hyvää on, että viranomaisten uusien oikeuksien rinnalla myös valvontaa tehostetaan. Ehdotetulle tiedusteluvaltuutetulle onkin taattava täysin riippumaton asema sekä kunnolliset toimintaoikeudet ja -resurssit. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että toiminta pysyy laillisuuden rajoissa. Tuomioistuimien rooli urkintalupien myöntäjänä on myös keskeinen.

Suomi on ollut harvoja maita, jossa ei ole ollut yhtenäistä tiedustelulainsäädäntöä. Toimintaympäristön muuttuminen on korostanut puutetta. Kyberuhkien maailmassa viranomaisilla tulee olla käytössään samanlaiset mahdollisuudet kuin vastustajilla, mutta toiminnan tulee olla kokonaisvaltaisesti säädeltyä. On noloa, että Suomen kansallinen turvallisuus nojautuu muilta mailta saatuihin tietoihin.

Samalla on tunnustettava, että minkäänlaiset lait eivät kokonaan pysty estämään terrorismia. Terroristit oppivat myös mukauttamaan toimintaansa tehostuneeseen tiedusteluun. Nämä seikat eivät kuitenkaan mitätöi tiedustelutoiminnan merkitystä.

Hallitus haluaa lait voimaan nopeutetussa järjestyksessä, mihin se tarvitsee 166 kansanedustajan tuen. Onko tällainen kiire tarpeen? Normaali käsittelyjärjestys antaisi eduskunnalle ja muillekin tahoille kunnolla aikaa esitysten käsittelyyn. Uusi eduskuntakin valitaan jo kahden vuoden päästä.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi