Pääkirjoitus

Nuori ehdokas on nähtävyys

23.3.2017 4:00

Kuntavaaleihin on aikaa reilut kaksi viikkoa. Synkimmissä arvioissa äänestysprosentin ennakoidaan putoavan nyt jopa alle 50 prosentin. Mielenkiinto kunnallista päätöksentekoa kohtaan on alimmillaan nuorilla: viime vaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vain noin 30 prosenttia.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia.

Kaakkois-Suomen suurissa kaupungeissa Etelä-Savon Mikkeli ja Savonlinna olivat himpun verran keskiarvon yläpuolella. Sen sijaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa oltiin keskiarvoa laiskempia äänestäjiä.

Sami Borgin ja Sari Pikkalan Kuntavaalitrendit-raportissa todetaan, että yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on nelinkertaistunut reilussa 20 vuodessa. Kun heitä oli vuoden 1996 vaaleissa 4 prosenttia kaikista ehdokkaista, on osuus tämän kevään vaaleissa 16 prosenttia.

Samaan aikaan 45—54-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on vähentynyt eniten. Alle 20-vuotias ehdokas alkaa olla verrattavissa jo paikalliseen nähtävyyteen.

Eläkeikäisten ehdokkaiden määrän nousuun on ymmärrettävä selitys. Kun suomalaisten elinikä nousee, työnteon lopettaminen ei tarkoita enää vain laakereilla lepäämistä. Eläkeläisillä on yhä enemmän kykyä, uskallusta ja ennen kaikkea näkemystä ottaa osaa kuntapolitiikkaan.

Kun ehdokkaat ovat entistä vanhempia, tarkoittaa se todennäköisesti nuorten entistä aktiivisempaa kaikkoamista äänestyskopeista.

Nuorten ehdokkaiden läpilyöntiin on helppo ratkaisu: jos nuoret päättävät äänestää ikätovereitaan, tulos on taattu. Äänestämättä jättävä ei voi syyttää vaalituloksesta muita. Pääsyy on peilissä.

Janne Rönkkö