Kuinka moni lähtee uurnille?

21.3.2017 4:00

Vaivautuuko edes puolet äänioikeutetuista kuntavaaleissa uurnille? Kysymyksen pitäisi kiinnostaa kaikkia puolueita. Jos osallistuminen jää kovin alhaiseksi, edustuksellinen demokratia ei voi toimia.

Näissä vaaleissa intoa syönee paitsi yleinen kiinnostuksen lasku, myös tuleva sote- ja maakuntauudistus. Jopa poliittiselle eliitille ja medialle tuntuu olevan vaikea hahmottaa, millaisiksi kuntien tulevat tehtävät muodostuvat. Ei ihme, jos kuntalaisetkin ovat ihmeissään.

Äänestysinnon hiipuminen on kestohuolenaihe kaikkien vaalien alla: äänestysprosentit ovat laskeneet Suomessa vuosikymmeniä. Erityisesti nuoret äänestävät vähän. Vuoden 2012 kuntavaaleissa vain joka kolmas alle 25-vuotias kävi uurnilla. Myös ehdokkaissa ja läpimenijöissä on vaaleista toiseen vain vähän nuoria. Politiikka näyttää tälläkin tavalla muodostuneen vahvasti keski-ikäisten ja sitä vanhempien asiaksi.

Mitään yhtä keinoa äänestysaktiivisuuden parantamiseksi ei ole esittää. Ehkä se pitää jopa hyväksyä, ettei kaikkien ole tarpeen käydä joka vaaleissa uurnilla.

Äänestämättömyyttä on erilaista. Joku voi olla tyytyväinen nykytilaan tai luottaa, että muut osaavat valita hyvät edustajat. Nykyään voi vaikuttaa niin monella tavalla — kuluttajana, Facebook-peukuttajana tai erilaisissa kampanjoissa — ettei äänestäminen enää tunnukaan tärkeältä.

Huolestuttavaksi äänestämättömyys muodostuu, jos se johtuu ulkopuolisuuden tunteesta tai siitä, ettei ihminen usko vaikutusmahdollisuuksiinsa ylipäänsä. Tämä asia on kytköksissä huono-osaisuuteen muutoinkin: terveyteen, tuloihin, koulutukseen, asuinpaikkaan. Syrjäytymiseen pitää siis puuttua myös siksi, että se on uhka poliittiselle järjestelmälle.

Timo Laitakari timo.laitakari@kaakonviestinta.fi