PÄÄKIRJOITUS

Populismin nousu sakkasi

17.3.2017 4:00

Hollannin parlamenttivaaleista ei tullut sellaista oikeistopopulismin voittokulkua kuin muualla Euroopassa pelättiin tai toivottiin. Geert Wildersin Vapauspuolue kyllä lisäsi merkittävästi kannatustaan, mutta ei niin paljon, että se horjuttaisi edes Hollannin saati koko mantereen poliittista tasapainoa.

Nähtäväksi jää onko Hollannin äänestystuloksella vaikutusta edessä oleviin Ranskan presidentinvaaleihin. Ainakin muiden maiden populistijohtajien kannanotot jäivät tuloksen selvittyä vaisuiksi. Jokainen vaali on omansa ja lopputulokseen vaikuttavat muoti-ilmiöiden lisäksi monet muutkin tekijät – esimerkiksi maan nykyjohdon onnistuminen talouspolitiikassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini saattoi olla hyvinkin oikeassa arvioidessaan, että Vapauspuolueen tulos on ”yhden asian liikkeen” maksimi. Kansan luottamuksen saavuttamiseksi pitää osata puhua muustakin kuin maahanmuutosta.

Hollannin suurimpana puolueena, vaalitappiostaan huolimatta, jatkaa pääministeri Mark Rutten johtama oikeistoliberaalinen Kansanpuolue. Wildersin kannatusmittausten ennakoima paraatimarssi valtaan tyssäsikin siihen, että Kansanpuolue vei tilaa Vapauspuolueelta siirtymällä omassa politiikassaan selvästi oikealle muun muassa maahanmuuttokysymyksissä. Tässä mielessä Wildersin teemat saivat maan politiikassa kyllä enemmän jalansijaa, mutta muiden ajamina.

Turkin presidentin rajut sanalliset hyökkäykset Hollantia vastaan toimivat Rutten hyväksi.

Merkille pantavaa Hollannin vaaleissa oli ääriainesten menestys niin oikealla kuin vasemmalla. Näin siitä huolimatta, että äänestysprosentti nousi hyvin korkeaksi.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi