Rikkidirektiivi uhkaa tehtaita ja vientiä

14.5.2012 4:00

Kukapa ei liputtaisi Itämeren suojelun puolesta. Niin teki myös IMO eli YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö vuonna 2008, Suomen epäonneksi. IMO päätti, että herkillä merialueilla laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 prosenttia. Itämerellä käytetään jo nykyisin polttoainetta, jonka rikkipitoisuus oli 1 prosentti, kun maailmanlaajuisesti pitoisuus on 4,5 prosenttia. EU:lla oli mahdollisuus harkita, miten se laittaa päätöksen täytäntöön, mutta syystä tai toisesta Suomen asemaa ei haluttu päätöksessä eritellä.

Välimerellä direktiivi tulee voimaan vasta vuonna 2025. Ruotsi voi viedä kuljetuksia myös maateitse Juutinrauman kautta ja Venäjän suunnitelmista ei vielä tiedetä eli aikooko se lähteä mukaan sopimukseen ja jos lähtee niin miten. Niinpä Suomi tulee kärsimään päätöksestä enemmän kuin muut. Stora Enson maajohtaja ja Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhainen arvioi, että rikkivapaamman polttoaineen käyttöpakko nostaa rahtikustannuksia vuodesta 2015 lähtien ja heikentää siten suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä. Samalla se myös heikentää yritysten intoa investoida Suomeen. Suomella onkin nyt hyvä syy satsata teknologian kehittämiseen, että rikkipesurit vielä pelastaisivat tilanteen.

Kotkan ja Haminan seudun kannalta rikkidirektiivin mahdolliset vaikutukset antavat aihetta huoleen kahdella tasolla. Nyt pohditaan, miten rikkidirektiivi vaikuttaa Stora Enson halukkuuteen investoida Sunilan tehtaaseen. Toisaalta vientiteollisuuden kilpailukyvyn heikentyminen heijastuisi myös satamaliikenteeseen ja satamaliikenteen väheneminen alueen työllisyyteen. Itämeri voittaa Suomen kustannuksella.

Jenni Järvelä

jenni.jarvela@kymensanomat.fi