Hyvä veli -verkostot, poliitikkojen ja virkamiesten suhteet elinkeinoelämään sekä huono hallinto ovat Suomelle tyypillisiä korruption muotoja, totesi Transparency Suomi -yhdistys torstaina julkaisemassaan selvityksessä. Yhdistys on osa Transparency Internationalia, johtavaa kansainvälistä lahjonnan vastaista järjestöä.

Suomalaisessa korruptiossa ei liikutella niinkään rahaa kuin vaihdetaan tietoja, luottamustoimia ja etuja. Kaikki voi tapahtua pykälien mukaan, mutta moraalia venytetään.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen asuntokauppa- ja asuntoetujärjestelyt ovat herättäneet kohua koko viikon. Tapahtuman piirteitä voi pohtia Transparency-yhdistyksen selvityksen valossa.

Hyvä veli -verkosto on epäilemättä toiminut. Finnairilla, Ilmarisella ja niiden johdolla on ristikkäisiä kytkentöjä. Yksittäinen asunto on Ilmariselle epätyypillinen sijoitus.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) totesi, että kaikki on tapahtunut lakien ja hyvän hallintotavan mukaan. Yhtiöt tarkistavat eettisiä ohjeitaan. Kohu laantuu aikanaan — jos ei ilmaannu lisää seikkoja, jotka on jätetty julkistamatta.

Transparency Suomi esitti muutamia suosituksia korruption torjunnan kehittämiseksi, jopa erityisen viraston perustamista. Lisää byrokratiaa ei kaivata vaan esimerkiksi tiukempia ja avoimempia sääntöjä esteellisyydestä ja lobbauksesta.

Vaalirahakohut huipentuvat parhaillaan eri oikeusasteissa. Niiden selvittämisen vaikutus näkyy Eurobarometri-tutkimuksessa: suomalaisten luottamus poliitikkojen nuhteettomuuteen on jälleen kasvanut. Se on poikkeuksellista Euroopassa. Hyvästä kehityksestä kannattaa pyrkiä pitämään kiinni.

Markku Espo

markku.espo@kymensanomat.fi