Pystyykö Sauli Niinistö säilyttämään ja vankistamaan etumatkansa? Vai voisiko Haavisto-ilmiö jatkua ja kasvaa vieläkin yllättävämmäksi? Siinä lähtökohdat presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Niinistö on toki edelleen vahvemmilla. Hänen voittonsa ensimmäisellä kierroksella oli selvä. Kaksivaiheisen presidentinvaalin historia kertoo kuitenkin, että toinen kierros on oma vaalinsa, ja voi tuottaa omat yllätyksensä.

Yli 1,3 miljoonaa ensimmäisen kierroksen äänestäjää etsii uutta kohdetta. Valitseeko Paavo Väyrysen pohjoinen kannattaja nyt kokoomuslaisen vai vihreän kaupunkilaisen? Entä Timo Soinia äänestänyt: eurokonservatiivin vai euroliberaalin? Vasemmiston kannattajien valintatilanne ei ole sen helpompi. Moni ääni voi jäädä lepäämään.

Uutta suuntaa äänille voivat osoittaa ensimmäisellä kierroksella pudonneet ehdokkaat tai heidän puolueensa. Timo Soini vihjaisi jo harkitsevansa itse Haavistoa. SDP päättää mahdollisesta suosituksestaan torstaina. Soinin lausunto saattoi olla politikointia. Demarien suosituksesta saattaa tulla ympäripyöreä, koska puolueessa on tilaa niin Haaviston kuin Niinistön kannattajille.

On myös niin, ettei äänten testamenttaukselle ja puolueohjaukselle ole enää sellaista tilaa kuin ennen. Poliittinen kulttuuri on toinen, äänestäjät vikkeläliikkeisempiä ja itsenäisempiä.

Ratkaisevinta onkin edelleen se, kuinka ehdokkaat itse jatkavat kampanjaansa. Televisioesiintymiset ovat mielenkiintoisia, koska niissä Pekka Haaviston hyvä ensimmäisen kierroksen tulos suurelta osin syntyi. Sauli Niinistö ei pysty jatkamaan yhtä varovaisella taktiikalla kuin kahdeksan ehdokkaan tenteissä.

Äänestäjiä kiinnostaa, ja heidät saa liikkeelle se, kuinka hyvin ehdokkaat pystyvät haastamaan toisensa vastustajan vahvoilla alueilla. Millaiset ovat Haaviston talousnäkemykset ja Niinistön kannat ihmisoikeuskysymyksiin?

Markku Espo

markku.espo@kymensanomat.fi